Suomi   |English   |Svenska

Vapaa sana -kirjoitussarjassa Dareen Tatour

Comments Off on Vapaa sana -kirjoitussarjassa Dareen Tatour

Kuva: PEN International

Kuva: PEN International

Kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö PEN vietti Vangittujen kirjailijoiden päivää (Day of the Imprisoned Writer) 15. marraskuuta 2016. Päivää vietetään solidaarisuuden osoituksena kirjoittajille, jotka ovat joutuneet uhatuiksi, kohtaamaan epäoikeudenmukaisen vankeustuomion tai jopa kuolleet sananvapautensa harjoittamisen vuoksi. Suomen PEN julkaisee runoilija Dareen Tatourin runon käännöksen osana kansainvälisen PENin Vangittujen kirjailijoiden päivää.

Runon suomennos: Darin Tatur: Runoilija kaltereiden takaa (Arabiasta kääntänyt Sampsa Peltonen)

Lisätietoja Dareen Tatourista kansaivälisen PENin sivuilla: www.pen-international.org/day-of-the-imprisoned-writer-take-action-for-dareen-tatour-poet/

Raif Badawi, Waleed Abu al-Khair, Aslı Erdoğan ja Dareen Tatour vapautettava

Comments Off on Raif Badawi, Waleed Abu al-Khair, Aslı Erdoğan ja Dareen Tatour vapautettava

Vangittujen kirjailijoiden päivä_logo

Kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PEN on syvästi huolissaan saudiarabialaisesta bloggarista Raif Badawista, Badawin asianajajasta Waleed Abu al-Khairista, turkkilaisesta kirjailijasta Aslı Erdoğanista ja israelilaisesta runoilijasta Dareen Tatourista. PEN vaatii, että heidät vapautetaan.

Raif Badawi ja Waleed Abu al-Khair

Ruoskinta uhkaa Raif Badawia joka perjantai. Hän kärsi ensimmäiset 50 ruoskaniskua 1 000 iskun tuomiostaan 9. tammikuuta 2015 julkisella paikalla moskeijan edessä, mutta sitä seuraavat ruoskinnat on toistaiseksi peruttu lääketieteellisistä syistä. PEN Internationalin saamien, toistaiseksi vahvistamattomien (tilanne 20.10.) tietojen mukaan ruoskaniskurangaistusta saatetaan jatkaa.

Poliittiselle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle omistetun Liberal Saudi Network -foorumin perustanut Raif Badawi pidätettiin vuonna 2012 “liberalismin päivän” konferenssin järjestämisestä. Hänet tuomittiin vuonna 2014 10 vuodeksi vankeuteen, 1 000 iskun ruoskintarangaistukseen sekä miljoonan rialin sakkoihin islamin pilkasta ja liberaalin verkkosivuston perustamisesta. Hänelle langetettiin myös vapauttamista seuraava 10 vuoden matkustuskielto sekä porttikielto mediaan. Badawin verkkosivusto suljettiin. PEN vaatii, että myös Badawin lanko ja asianajaja Waleed Abu al-Khair vapautetaan ja hänen 15 vuoden vankeustuomionsa kumotaan.

Lisätietoja Badawin tilanteesta kansainvälisen PENin sivuilla: http://www.pen-international.org/newsitems/saudi-arabia-must-not-flog-raif-badawi-for-blogging/

Raif2-1024x538

Toimi Raif Badawin ja Waleed Abu al-Khairin puolesta:

– Lähetä viesti “Raif Badawi & Waleed Abu al-Khair” sekä nimesi ja asuinpaikkakuntasi sähköpostiosoitteeseen pentiedotus(at)gmail.com, niin lisäämme nimesi vetoomukseen. Keräämme nimiä 15. joulukuuta 2016 saakka.

– Täytä vetoomus PEN Internationalin sivuilla täällä: http://www.pen-international.org/newsitems/saudi-arabia-must-not-flog-raif-badawi-for-blogging/

– Jaa tietoa vetoomuksestamme sosiaalisessa mediassa:

Appeal for @raif_badawi & @WaleedAbulkhair allekirjoita vetoomuksemme http://bit.ly/2fVYoW1 @FinnPEN #FreeRaif #ImprisonedWriter @pen_int

Aslı Erdoğan (Turkki)

Tunnettu kirjailija ja PEN-jäsen Aslı Erdoğan pidätettiin kotonaan Istanbulissa 17. elokuuta 2016. Hänet lähetettiin vankilaan Istanbulissa alustavasti syytettynä “terroristijärjestöön kuulumisesta” ja “kansallisen yhtenäisyyden horjuttamisesta”. Hän on ollut tutkintavankeudessa pidätyksestään lähtien, ja hänen oikeudenkäynnilleen ei ole tähän mennessä asetettu ajankohtaa.

Lisätietoja Erdoğanin tilanteesta kansainvälisen PENin sivuilla: http://www.pen-international.org/day-of-the-imprisoned-writer-take-action-for-asli-erdogan-novelist-pen-member/

asli erdogan

Toimi Aslı Erdoğanin puolesta:

– Lähetä viesti “Aslı Erdoğan” sekä nimesi ja asuinpaikkakuntasi sähköpostiosoitteeseen pentiedotus(at)gmail.com, niin lisäämme nimesi vetoomukseen. Keräämme nimiä 15. joulukuuta 2016 saakka.

– Jaa tietoa sosiaalisessa mediassa:

#Turkey release writer & PEN member Aslı Erdoğan immediately &unconditionally #ImprisonedWriter @pen_int

Appeal for Aslı Erdoğan allekirjoita vetoomuksemme http://bit.ly/2fVYoW1 @FinnPEN #ImprisonedWriter @pen_int

Dareen Tatour (Israel)

Palestiinalainen runoilija Dareen Tatour on parhaillaan syytettynä “terroristijärjestön tukemisesta” ja useasta väkivallan lietsomiseen liittyvästä syytekohdasta liittyen hänen runouteensa ja aktiivisuuteensa sosiaalisessa mediassa. Tatour pidätettiin yli vuosi sitten, ja hän on parhaillaan kotiarestissa.

Lisätietoja Tatourin tilanteesta kansainvälisen PENin sivuilla: http://www.pen-international.org/day-of-the-imprisoned-writer-take-action-for-dareen-tatour-poet/

dareen tatour

Toimi Dareen Tatourin puolesta:

– Lähetä viesti “Dareen Tatour” sekä nimesi ja asuinpaikkakuntasi sähköpostiosoitteeseen pentiedotus(at)gmail.com, niin lisäämme nimesi vetoomukseen. Keräämme nimiä 15. joulukuuta 2016 saakka.

– Jaa tietoa sosiaalisessa mediassa:

#FreeDareen – #Israel must drop all charges against poet Dareen Tatour #ImprisonedWriter @pen_int

Appeal for Dareen Tatour allekirjoita vetoomuksemme http://bit.ly/2fVYoW1 @FinnPEN #FreeDareen #ImprisonedWriter @pen_int

Suomen PEN julkaisee Vapaa sana -kirjoitussarjassan Dareen Tatourin runon suomeksi käännettynä.

Kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö PEN viettää 35. Vangittujen kirjailijoiden päivää (Day of the Imprisoned Writer) 15. marraskuuta 2016. Päivää vietetään solidaarisuuden osoituksena kirjoittajille, jotka ovat joutuneet uhatuiksi, kohtaamaan epäoikeudenmukaisen vankeustuomion tai jopa kuolleet sananvapautensa harjoittamisen vuoksi.

Vangittujen kirjailijoiden päivää vietetään 15. marraskuuta

Comments Off on Vangittujen kirjailijoiden päivää vietetään 15. marraskuuta

DOIW-mainWeb

Kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö PEN viettää tänään 35. Vangittujen kirjailijoiden päivää.

Päivää vietetään solidaarisuuden osoituksena kirjoittajille, jotka ovat joutuneet uhatuiksi, kohtaamaan epäoikeudenmukaisen vankeustuomion tai jopa kuolleet sananvapautensa harjoittamisen vuoksi.

Tänä vuonna PEN kampanjoi Ahmed Najin (Egypti), Aslı Erdoğanin (Turkki), Cesario Alejandro Félix Padilla Figueroan (Honduras), Dareen Tatourin (Israel) ja Gui Minhain (Kiina) puolesta.

Lisätietoja kampanjasta (englanniksi): http://www.pen-international.org/newsitems/imprisoned-but-not-silenced-day-of-the-imprisoned-writer/

Sananvapausgaala lähestyy – tulethan mukaan!

Comments Off on Sananvapausgaala lähestyy – tulethan mukaan!

Suomen PENin Sananvapausgaala järjestetään perjantaina 11. marraskuuta klo 19–22 Q-teatterissa. Illan aikana kuullaan puheita, luentaa ja musiikkia sananvapauden puolesta. Tilaisuuden tuotto käytetään lyhentämättömänä PENin sananvapaustyöhön. Osta lippusi ajoissa!

(Kuva: Pixabay)

(Kuva: Pixabay)

Esiintymässä ovat Suomen Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm, Anja Erämaja, Vilja-Tuulia Huotarinen, Anna-Leena Härkönen, Juha Itkonen, Katja Kettu, PENin puheenjohtaja Sirpa Kähkönen, Jani Nieminen, Antti Nylén, Riikka Pulkkinen, Merja Virolainen, Hanna Weselius ja Kjell Westö. Gaalailta huipentuu tanssiin WHAT?-kirjailijabändin tahdissa. Illan juontavat Annina Holmberg ja Taina West.

Gaalan aika ja paikka: 11.11.2016 klo 19–22, Q-teatteri (Tunturikatu 16, Helsinki). Ovet aukeavat klo 18.30.

Lippu tapahtumaan maksaa 25 euroa + Tiketin toimitusmaksut, ja hintaan sisältyy lasi kuohuviiniä. Tilaisuuden tuotto käytetään lyhentämättömänä Suomen PENin työhön muun muassa vangittujen kirjailijoiden ja toimittajien auttamiseksi. Lippuja voi ostaa ennakkoon Tiketistä osoitteesta http://www.tiketti.fi/Sananvapausgaala-Q-Teatteri-Helsinki-lippuja/42592 tai ovelta tapahtumapäivänä. Paikkoja on rajoitetusti, joten suosittelemme ostamaan omasi ajoissa.

Sananvapausgaala Facebookissa: www.facebook.com/events/121975164936170/

Tutkijat ja kirjailijat yhdistävät voimansa vihapuhetta vastaan

Comments Off on Tutkijat ja kirjailijat yhdistävät voimansa vihapuhetta vastaan

Tiedote 27.10.2016

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) ja kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö Suomen PEN tiivistävät yhteistyötä tutkijoiden ja kirjailijoiden kesken vihapuhetta vastaan.

Tavoitteena on luoda verkosto, joka tukee yksittäisiä tutkijoita, (tieto)kirjailijoita ja toimittajia kohtaamaan voimakaskin häiritsevä palaute – jopa vihapuhe – ja välttämään pelkoon perustuva itsesensuuri.

TJNK:n ja Suomen PENin koollekutsuman työkokouksen aloitteesta Suomen PENiin suunnitellaan perustettavaksi tietokirjailijoiden ja tutkijoiden sananvapautta puolustava jaosto.

– Taiteen ja tieteen ytimessä on ymmärryksen lisääminen ja ajattelun ilmaisemisen vapaus. Demokraattisen yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että ajatukset, ideat ja mielipiteet liikkuvat vapaasti ja uhkaamatta. Tutkijoiden ja kirjailijoiden yhteistyö voimistaa PENin ääntä tutkijoiden piirissä ja päinvastoin, kertoo Suomen PENin puheenjohtaja, kirjailija Sirpa Kähkönen.

TJNK toteutti vuonna 2015 kyselyn tutkijoiden asiantuntijaroolissaan saamasta häiritsevästä palautteesta. Kyselyn perusteella häiritsevä palaute ja jopa vihapuhe on tutkijoille entuudestaan tuttu ilmiö mutta se näyttää yleistyneen ja voimistuneen. Siksi tutkijat miettivät aiempaa tarkemmin, missä kanavissa ja missä asiayhteyksissä he esiintyvät julkisuudessa.

– Vaikka tutkijat arvioivat sananvapauden tilan olevan Suomessa kaiken kaikkiaan hyvä, he myös pelkäävät itsesensuurin mahdollisesti lisääntyvän häiritsevän palautteen takia, kertoo tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, akateemikko Risto Nieminen.

Tutkijat myös toivoivat tiedeyhteisön ja omien organisaatioidensa tukea häiritsevää ja asiatonta palautetta kohdatessaan.

Lauantaina 29.10. klo 11:00 Suomen PEN  ja TJNK järjestävät aiheesta Helsingin kirjamessuilla keskustelutilaisuuden:

Oikeus on – onko uskallusta?

Painovapauslaki Suomessa 250 vuotta – kenen sananvapautta suojellaan? Tutkijoiden ja kirjailijoiden kohtaama vihapuhe uhkaa johtaa itsesensuuriin. Mitä tapahtuu, jos pelko kaventaa yhteiskunnallista keskustelua? Tulisiko sananvapaudesta kantaa kollektiivista vastuuta ja millaisin toimin sitä voitaisiin turvata?

Keskustelemassa Aino-salissa ovat:

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, akateemikko Risto Nieminen
Toimittaja Johanna Korhonen
Kirjailija Jarkko Tontti

Keskustelun vetäjänä toimii PENin puheenjohtaja, kirjailija Sirpa Kähkönen.

Lisätietoja:

Vt. pääsihteeri Simo Kyllönen, TJNK, simo.kyllonen@tjnk.fi, 040 733 5935
Järjestösihteeri Salla Kosunen, Suomen PEN, pentiedotus@gmail.com, 040 019 5588

Suomen PEN mukana Helsingin Kirjamessuilla

Comments Off on Suomen PEN mukana Helsingin Kirjamessuilla

Mitä tapahtuu, jos pelko kaventaa yhteiskunnallista keskustelua? Suomen PEN on mukana Oikeus on – onko uskallusta? -paneelikeskustelussa Helsingin Kirjamessuilla 29.10.

Kuva: Pixabay

Kuva: Pixabay

Tervetuloa seuraamaan Oikeus on – onko uskallusta? -paneelikeskustelua Helsingin Kirjamessujen Aino-saliin lauantaina 29.10. klo 11–12.

Oikeus on – onko uskallusta?

Painovapauslaki Suomessa 250 vuotta – kenen sananvapautta suojellaan? Tutkijoiden ja kirjailijoiden kohtaama vihapuhe uhkaa johtaa itsesensuuriin. Mitä tapahtuu, jos pelko kaventaa yhteiskunnallista keskustelua? Tulisiko sananvapaudesta kantaa kollektiivista vastuuta ja millaisin toimin sitä voitaisiin turvata?

Keskustelemassa ovat Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, akateemikko Risto Nieminen, toimittaja Johanna Korhonen sekä kirjailija Jarkko Tontti. Keskustelun vetäjänä toimii PENin puheenjohtaja, kirjailija Sirpa Kähkönen.

Helsingin Kirjamessut järjestetään Messukeskuksessa 27.–30.10. Tutustu ohjelmaan täällä: kirjamessut.messukeskushelsinki.fi

Suomen PEN järjestää gaalaillan sananvapauden hyväksi

Comments Off on Suomen PEN järjestää gaalaillan sananvapauden hyväksi

(Kuva: Pixabay)

(Kuva: Pixabay)

Suomen eturivin kirjailijat nousevat lavalle sananvapauden puolesta 11. marraskuuta klo 19 Q-teatterissa. Hyväntekeväisyysgaala huipentuu tansseihin kirjailijabändin tahdissa.

Q-teatterin lavalla kuullaan puheita, luentaa ja musiikkia. Esiintymässä ovat Suomen Kansalliskirjaston johtaja Kai EkholmAnja Erämaja, Vilja-Tuulia Huotarinen, Anna-Leena Härkönen, Juha Itkonen, Katja Kettu, PENin puheenjohtaja Sirpa Kähkönen, Jani Nieminen, Antti Nylén, Riikka Pulkkinen, Merja Virolainen, Hanna Weselius ja Kjell Westö. Gaalailta huipentuu tanssiin WHAT?-kirjailijabändin tahdissa. Illan juontavat Annina Holmberg ja Taina West.

Gaalan aika ja paikka: 11.11.2016 klo 19–22, Q-teatteri (Tunturikatu 16, Helsinki)

Lippu tapahtumaan maksaa 25 euroa + Tiketin toimitusmaksut, ja hintaan sisältyy lasi kuohuviiniä. Tilaisuuden Tiketti_logotuotto käytetään lyhentämättömänä Suomen PENin työhön muun muassa vangittujen kirjailijoiden ja toimittajien auttamiseksi.

Lippuja voi ostaa ennakkoon Tiketistä osoitteesta www.tiketti.fi/Sananvapausgaala-Q-Teatteri-Helsinki-lippuja/42592 tai ovelta tapahtumapäivänä. Suosittelemme hankkimaan omasi ajoissa, sillä paikkoja on rajoitetusti.

Gaalan järjestää kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö Suomen PEN, joka puolustaa kirjailijoiden ja toimittajien sananvapautta. Pohjoismaat ovat sananvapauden edelläkävijöitä: Vuonna 1776 Ruotsissa säädettiin senhetkisen maailman vapaamielisin painovapausasetus. Se poisti ennakkosensuurin, ja samalla hallinnon asiakirjat tulivat kansalaisten saataville. Nyt, 250 vuotta myöhemmin, yhteiskuntamme rakentuu yhä näille periaatteille, mutta työ sananvapauden puolesta on tärkeämpää kuin koskaan.

Suomen PEN on osa yli 100 maassa toimivaa PEN Internationalia, joka puolustaa ja edistää kirjallisuutta sekä taiteen- ja ilmaisunvapautta kaikkialla maailmassa.

Lisätietoja tapahtumasta: Salla Kosunen, järjestösihteeri, Suomen PEN, pentiedotus(a)gmail.com, 040 019 55 88.

Lisätietoa painovapauden juhlavuodesta: www.painovapaus250.fi

Tapahtuman Facebook-sivuwww.facebook.com/events/121975164936170/

Vapaa sana -kirjoitussarjassa Anneli Pääkkönen

Comments Off on Vapaa sana -kirjoitussarjassa Anneli Pääkkönen

“Ei maailma siitä parane, että pannaan rajat kiinni ja ovet säppiin. Eikä siitä että uho ja sappi paisuneena paarustetaan leveänä könsikkäjoukkiona katuja partioimaan ja viskotaan tulikivenkatkuisia silmäyksiä muualta tulleisiin. Joukossa kun veri päässä kuumenee, ei järjen hippukaan sinne enää mahdu”, kirjoittaa savonlinnalainen kirjailija Anneli Pääkkönen Vapaa sana -kirjoitussarjassamme.

Lue Anneli Pääkkösen kirjoitus täällä: Huutakaamme vahvasti ihmisyyden puolesta!

Anna Politkovskajaa muistettiin Helsingissä

Comments Off on Anna Politkovskajaa muistettiin Helsingissä

Mielenilmaus Venäjän suurlähetystön edustalla 7.10.2016 (Kuva: Kirill Reznik)

Mielenilmaus Venäjän suurlähetystön edustalla 7.10.2016 (Kuva: Kirill Reznik)

Venäläisen toimittajan ja ihmisoikeuspuolustajan Anna Politkovskajan murhasta tuli perjantaina 7.10.2016 kuluneeksi 10 vuotta.

Amnesty Internationalin Suomen osasto järjesti murhan vuosipäivänä mielenilmauksen Venäjän suurlähetystön edustalla Helsingissä, ja tilaisuus keräsi paikalle kymmeniä osanottajia. Suomen PENin varapuheenjohtaja Marianne Bargum toi tilaisuuteen terveisiä kansainvälisestä PEN-kongressista – Anna Politkovskajaa muistettiin myös lokakuun alussa kongressin päätösseremoniassa Santiago de Compostelassa.

Lisätietoja Anna Politkovskajasta Amnestyn sivuilla: https://www.amnesty.fi/ihmiset/anna-politkovskaja/

Mielenilmaus 7.10.2016 (Kuva: Kirill Reznik)

Mielenilmaus 7.10.2016 (Kuva: Kirill Reznik)

Suomen PENin varapuheenjohtaja Marianne Bargum piti tilaisuudessa puheen. (Kuva: Kirill Reznik)

Suomen PENin varapuheenjohtaja Marianne Bargum piti tilaisuudessa puheen. (Kuva: Kirill Reznik)

Anna Politkovskajaa muistettiin kansainvälisessä PEN-kongressissa Santiago de Compostelassa lokakuun alussa. (Kuva: Jarkko Tontti)

Anna Politkovskajaa muistettiin kansainvälisessä PEN-kongressissa Santiago de Compostelassa lokakuun alussa. (Kuva: Jarkko Tontti)

Mielenilmaus 7.10.2016 (Kuva: Kirill Reznik)

Mielenilmaus 7.10.2016 (Kuva: Kirill Reznik)

 

Kansainvälinen PEN-kongressi on käynnissä Galiciassa

Comments Off on Kansainvälinen PEN-kongressi on käynnissä Galiciassa

PEN-kongressissa kuultiin muun muassa Laura García Lorcan, runoilija Federico García Lorcan sisaren tyttären puhe.

PEN-kongressissa kuultiin Laura García Lorcan, runoilija Federico García Lorcan sisaren tyttären puhe.

Vuosittainen PEN-kongressi järjestetään tänä vuonna 26.9.–2.10.2016 Ourensessa, Galiciassa.

Tilaisuus kerää yhteen yli 200 kirjailijaa ja PEN-jäsentä ympäri maailmaa. Tänä vuonna kokouksen teema on Building Literary Bridges (Kirjallisuussiltoja rakentamassa).

Suomea paikalla edustavat Suomen PENin varapuheenjohtaja Marianne Bargum, kansainvälisen PENin johtoryhmän jäsen Jarkko Tontti sekä Suomen PENin entinen puheenjohtaja Elisabeth Nordgren. Mikäli haluat olla yhteydessä kokouksen suomalaisjäseniin, voit lähettää heille sähköpostia seuraaviin osoitteisiin:

  • Marianne Bargum, varapuheenjohtaja, Suomen PEN: marianne.bargum(a)gmail.com
  • Jarkko Tontti, Treasurer, PEN International: jarkko.tontti(a)pen-international.org
  • Elisabeth Nordgren, entinen puheenjohtaja, Suomen PEN: elisabeth.nordgren(a)pp.inet.fi

Lisätietoa Galician PEN-kongressista

Kuvat: Jarkko Tontti ja Marianne Bargum

Tyhjä tuoli muistuttaa siitä, että kaikkien äänet eivät ole kuuluvilla.

Tyhjä tuoli muistuttaa siitä, että kaikkien äänet eivät ole kuuluvilla.

Keskustelu PENin perustuskirjan muuttamisesta alkoi tiistaina 26.9.

Keskustelu PENin perustuskirjan muuttamisesta alkoi tiistaina 26.9.

 

Kongressissa kuultiin Krimin tataarin koskettava puhe.

Kongressissa kuultiin Krimin tataarin koskettava puhe.

 

PEN toivottaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sanat tervetulleiksi

Comments Off on PEN toivottaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sanat tervetulleiksi

Pohjoismaiset PEN-keskukset ovat vakuuttuneita siitä, että yhteiskuntamme hyötyvät kaikkien äänten kuulemisesta. Lisäksi olemme huolissamme siitä, turvaavatko Pohjoismaiden hallinnot pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ilmaisunvapauden.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden äänet on kuultava julkisessa keskustelussa.  Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asiantuntemus jätetään usein huomiotta, ja heidän näkökulmansa otetaan harvoin mukaan julkiseen debattiin. Pohjoismaisten yhteiskuntien tulisi kuunnella pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ja oppia heiltä.

Monet pakolaiset ja turvapaikanhakijat pelkäävät puhua tiedotusvälineille, sillä he pelkäävät, että heidän vireillä olevat turvapaikkahakemuksensa hylätään. Hallintojen tulisi lausunnoin ja linjauksin selventää, että ne vaalivat ilmaisunvapautta ja suojelevat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sananvapausoikeuksia.

Lisäksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulisi voida yksinkertaisemmin ja helpommin vastata kaikenlaiseen puheeseen, vihapuhe mukaan lukien. Puolueettoman kääntämisen ja tulkkauksen tulisi olla vaivattomasti pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden saatavilla, ja heidän tulisi helposti voida käyttää sekakieltä.

Mitä PEN voi tehdä?

Pohjoismaiset PEN-keskukset tuovat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden äänet kuuluviin tapahtumien ja julkaisujen avulla ja kannustavat pakolaisia ja turvapaikanhakijoita osallistumaan julkiseen keskusteluun. Toivotamme pakolais- ja turvapaikanhakijakirjailijat ja -toimittajat tervetulleiksi organisaatioomme, ja käännämme ja tulkkaamme heidän sanansa. Residenssiverkostomme, joka on tarkoitettu toisinajatteleville kirjoittajille, voi auttaa tässä asiassa.

Pohjoismaiset PEN-keskukset kokoontuivat Helsingissä 8. syyskuuta 2016 ja tekivät tämän päätöksen.

Suomen PEN
Viron PEN
Tanskan PEN
Islannin PEN
Norjan PEN
Ruotsin PEN

Pohjoismaiden PEN-keskukset ja Viron PEN kokoontuvat Helsingissä

Comments Off on Pohjoismaiden PEN-keskukset ja Viron PEN kokoontuvat Helsingissä

Pohjoismais-virolainen verkostotapaaminen tuo Helsinkiin Islannin PEN:in puheenjohtajan Sjónin. (Kuva: Magnus Fröderberg, norden.org (CC BY-NC-SA 4.0))

Pohjoismais-virolainen verkostotapaaminen tuo Helsinkiin Islannin PEN:in puheenjohtajan Sjónin. (Kuva: Magnus Fröderberg, norden.org (CC BY-NC-SA 4.0))

Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron PEN-keskukset kokoontuvat Helsinkiin yhteiseen verkostotapaamiseen 7.–9.9.2016. Kokous huipentuu kaikille avoimeen, sananvapauden tilaa maissamme käsittelevään seminaariin 9.9. 

Pohjoismaiden PEN-keskukset ja Viron PEN kokoontuvat yhteiseen verkostotapaamiseen Helsinkiin 7.–9.9.2016. Tilaisuus kokoaa yhteen yli 20 jäsentä eri PEN-johtokunnista.

Kokouksen yhteydessä järjestetään julkinen, kaikille avoin sananvapauden tilaa maissamme käsittelevä Arvokkaat sanat -seminaari 9.9. Tilaisuudessa Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron PEN-keskusten edustajat käsittelevät sananvapautta kiinnostavien vieraiden kera ja kutsuvat yleisön mukaan keskustelemaan.

Suomen PEN:in puheenjohtaja Sirpa Kähkönen toimii Arvokkaat sanat -seminaarissa moderaattorina. (Kuva: Otava, Tommi Tuomi)

Suomen PEN:in puheenjohtaja Sirpa Kähkönen toimii Arvokkaat sanat -seminaarissa moderaattorina. (Kuva: Otava, Tommi Tuomi)

Mukana avoimessa seminaarissa ovat kustannustoimittaja ja kirjallisuustieteilijä Kerstin Almegård (Ruotsi), kirjailija, mediatutkija ja professori Elisabeth Eide (Norja), toimittaja Niels-Ivar Larsen (Tanska), kirjailija ja Japanin kielen ja kulttuurin tutkija Rein Raud (Viro), kirjailija Hassan Blasim (Irak/Suomi), kirjailija, kriitikko ja kääntäjä Kätlin Kaldmaa (Viro), kirjailija ja runoilija Sjón (Islanti) sekä kirjailija ja runoilija Kári Tulinius (Islanti). Tilaisuutta moderoivat mediatutkija ja professori Anu Koivunen sekä kirjailija Sirpa Kähkönen.

Arvokkaat sanat -seminaari järjestetään 9.9. klo 13–17 Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä Helsingissä. Seminaarin kieli on englanti. Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt, mutta seminaaria voi seurata myös livestreamauksena osoitteessa https://connect.ilonait.fi/pricelesswords.

Vinkkejä streamauksen seuraamiseen:

  • Käytä mielellään langallista verkkoa.
  • Mikäli käytät kuulokkeita tai kaiuttimia, kytke ne koneeseen ennen kuin aloitat streamauksen seuraamisen.
  • Sulje koneeltasi ylimääräiset ohjelmat.
  • Osallistuminen mobiililaitteella: Android-laite: Lataa Google Play -sovelluskaupasta ilmainen Adobe Connect Mobile -sovellus. Applen iPhone- ja iPad-laitteet: lataa App Store -sovelluskaupasta ilmainen Adobe Connect Mobile -sovellus.

Lue lisää Arvokkaat sanat -seminaarista Pohjoismaisen kulttuuripisteen sivuilta.

Arvokkaat sanat -seminaarissa sananvapauden tilasta on mukana keskustelemassa Japanin kielen ja kulttuurin tutkija Rein Raud Virosta. (Kuva: Flickr, Gert Gutmann (CC BY 2.0))

Arvokkaat sanat -seminaarissa sananvapauden tilasta on mukana keskustelemassa Japanin kielen ja kulttuurin tutkija Rein Raud Virosta. (Kuva: Flickr, Gert Gutmann (CC BY 2.0))

Avoimessa seminaarissa nähdään myös kirjailija Hassan Blasim (Irak/Suomi). (Kuva: Flickr, Dunkers kulturhus  (CC BY-NC-ND 2.0))

Avoimessa seminaarissa nähdään myös kirjailija Hassan Blasim (Irak/Suomi). (Kuva: Flickr, Dunkers kulturhus (CC BY-NC-ND 2.0))

Viron PEN:in puheenjohtaja, kirjailija Kätlin Kaldmaa on yksi Arvokkaat sanat -seminaarin panelisteista. (Kuva: Arno Mikkor)

Viron PEN:in puheenjohtaja, kirjailija Kätlin Kaldmaa on yksi Arvokkaat sanat -seminaarin panelisteista. (Kuva: Arno Mikkor)

Seminaari järjestetään yhteistyössä Suomen PEN:in, Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Seminaaria ovat tukeneet Islantilais-suomalainen kulttuurirahastoSuomalais-norjalainen kulttuurirahasto ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto. Suomen PEN kiittää yhteistyöstä ulkoasiainministeriötäPohjoismaisen yhteistyön sihteeristöä ja Kulttuurikeskus Caisaa.

Vielä ehdit mukaan kansainväliseen Arvokkaat sanat -seminaariin

Comments Off on Vielä ehdit mukaan kansainväliseen Arvokkaat sanat -seminaariin

Kuva: Jukka Laajarinne

Kuva: Jukka Laajarinne

Arvokkaat sanat – Pohjoismais-virolainen sananvapausseminaari järjestetään Helsingissä 9. syyskuuta. Varmista paikkasi ilmoittautumalla mukaan 31. elokuuta mennessä.

Viron PEN ja Pohjoismaiden PEN-keskukset kokoontuvat yhteiseen verkostotapaamiseen Helsinkiin 7.–9. syyskuuta 2016. Kokouksen yhteydessä järjestetään julkinen, kaikille avoin sananvapauden tilaa maissamme käsittelevä seminaari 9. syyskuuta. Tapahtuma on ilmainen ja suunnattu kaikille kirjallisuudesta ja sananvapausasioista kiinnostuneille.

Priceless Words – Arvokkaat sanat -seminaarin paikka ja aika:

Perjantai 9.9.2016, klo 13–17
TING-sali, Pohjoismainen kulttuuripiste, Kaisaniemenkatu 9, Helsinki

Tapahtuman kieli on englanti.

Seminaari vaatii ilmoittautumisen rajallisen paikkamäärän vuoksi. Ilmoittautuminen seminaariin on avoinna 31. elokuuta asti tai niin kauan kuin paikkoja riittää. Lue lisää ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan Pohjoismaisen kulttuuripisteen sivujen kautta.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Suomen PEN:in, Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Seminaaria ovat tukeneet Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto, Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto. Suomen PEN kiittää yhteistyöstä UlkoasiainministeriötäPohjoismaisen yhteistyön sihteeristöä ja Kulttuurikeskus Caisaa.

Runokuussa tänään: Köp min kärlek – Monenkirjavaa rakkautta

Comments Off on Runokuussa tänään: Köp min kärlek – Monenkirjavaa rakkautta

Köp min kärlek – Monenkirjavaa rakkautta

Lauantaina 27. elokuuta klo 15.25 alkaen

Nide Kirjakauppa, Fredrikinkatu 35, Helsinki

Köp min kärlek

Suomen PEN:in queer-iltapäivässä suomenruotsalaiset ja suomenkieliset kirjailijat kohtaavat lavalla. Luvassa leikkauksia sukupuoleen, proosaan ja runouteen sekä yksi kohtaaminen berliiniläisessä baarissa.

Ohjelma

15.25 Alkusanat: Hannele Mikaela Taivassalo ja Leena Parkkinen
15.30-16.00 Riikka Pulkkinen ja Maria Turtschaninoff
16.15-16.45 Hannele Mikaela Taivassalo ja Leena Parkkinen
17.00-17.30 Helena Sinervo ja Martina Moolis-Mellberg

Ohjelma on kaksikielinen. Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Yhteistyössä: Nide Kirjakauppa, Suomen PEN

Saavutettavuus: Leveä oviaukko, sisäänkäynnillä on matala kiviporras.

Tapahtuma on osa Runokuu-kirjallisuusfestivaalia: www.runokuu.fi

Valkovenäläinen runoilija Uladzimir Njakljaeu saapuu Helsinkiin

Comments Off on Valkovenäläinen runoilija Uladzimir Njakljaeu saapuu Helsinkiin

Lämpimästi tervetuloa juhlistamaan Suomen PEN:in kunniajäsenen, valkovenäläisen runoilijan Uladzimir Njakljaeun (Vladimir Neklajevin) 70-vuotispäivää keskiviikkona 24.8. Lavaklubille.

Uladzimir Njakljaeu kävi Suomessa viimeksi 2013 Suomen PEN:in vieraana vapauduttuaan poliittisesta vankeudesta ja kotiarestista. Helsingistä tuli Uladzimir Njakljaeulle rakas ja merkityksellinen kaupunki hänen asuessaan täällä Suomen PEN:in turvakaupunkikirjailijana 2000–2004. Nyt runoilija lukee runojaan ja tapaa ystäviään, jotka tuovat mukanaan improvisoitua ohjelmaa.

Lisätietoja tapahtumasta:

Keskiviikko 24.8. Runokuu, Helsingin juhlaviikot
Valkea hanhi – runoilija Uladzimir Njakljajeun 70-vuotissyntymäpäivät
Klo 19.00–21.00, Kansallisteatterin Lavaklubi, Läntinen Teatterikuja 1, Helsinki

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Vierailua tukee ulkoasiainministeriö.

Raportti Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressista

Comments Off on Raportti Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressista

Suomalais-ugrilaiset kansat kohti kestävää kehitystä. Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressi Lahdessa 15–17.6.2016

Marianne Bargum

logo

Lahdessa järjestetty kongressi kokosi suomalais-ugrilaiset ja samojedit yhteiseen foorumiin käsittelemään kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja elvyttämiseen sekä alkuperäis- ja vähemmistökansojen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä.

Kongressiin osallistui edustajia 22 kansasta. Suomalaisten, unkarilaisten ja virolaisten lisäksi edustettuina olivat karjalaiset, komit, kompermjakit, marit, mordvalaiset, udmurtit, vepsäläiset, inkeriläiset, mansit, hantit, nenetsit, vatjalaiset, inkeröiset, enetsit ja nganasanit sekä liiviläiset, setukaiset, kveenit ja saamelaiset. Yhteensä osallistujia oli noin 550 henkeä. Kolmen maan (Suomen, Unkarin, Viron) presidentit sekä Venäjän Federaation varakulttuuriministeri avasivat kokouksen. Lisäksi kuultiin kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen puhe kongressin pääteemasta. Kongressin päätteeksi hyväksyttiin julkilausumia. Suomen PEN:in varapuheenjohtajana ja Kieli- ja käännöskomitean puheenjohtajana osallistuin tapahtumaan ja yritin seurata mahdollisimman monia teemoja käsitteleviä istuntoja.

Lähtökohta on synkkä: tutkija Annika Pasasen kokoamien tilastojen mukaan kaikki suomalais-ugrilaiset kielet, paitsi suomi, unkari ja viro, ovat uhanalaisia. Vähemmistökielten elinvoiman mittaamiseksi on kehitetty erilaisia metodeja – on listoja, indeksejä, Unescon kriteerejä. Silti työ kielten säilymiseksi tapahtuu paikallistasolla, vaikeissa olosuhteissa. Venäjällä kaksikieliset joutuvat tekemään enemmän valintoja: opetus tapahtuu useimmiten venäjäksi, ja venäjän kielen oppikirjat ovat vanhentuneita. Kongressissa kuultiin monen ahkeran toimijan kertomuksia sekä myötä- että vastoinkäymisistä. Komin tasavallassa ongelma on tiedostettu: alueella on sitouduttu siihen, että jo ensimmäiseltä luokalta opetetaan komin kieltä. Silti opettajista on pulaa. Vähemmistökielistä on säädetty Venäjällä perustuslaissa, mutta toisaalta jokaisella oppilaitoksella on vapaus päättää opetuksesta itsenäisesti. Pieniä kieliä opetetaan, jos siihen on edellytyksiä, mikä luo porsaanreikiä. 60 % alkuperäiskansoista on lapsia ja nuoria, heissä on tulevaisuus. Pakkomuutto maalta kaupunkiin saattaa kuitenkin aiheuttaa pahoja ongelmia: kuulimme itsemurhien olevan yleisiä nuorten keskuudessa erityisesti Kanadassa. Kun nuoret joutuvat muuttamaan pois kotiseudultaan, he menettävät identiteettiään ja itsetuntoaan.

Ongelmien ratkaisuksi on luotu esimerkiksi nomadikouluja arktisilla alueilla, nenetseillä on kielipesä ja intensiivikursseja aikuisille, Inarin saamelaisten hyviin kokemuksiin nojaten. Vepsän kieltä opetetaan yliopistossa (vepsäläisiä on 6 000). Vepsäläiset kirjoittavat tutkimusta ja esimerkiksi mytologisia aineksia sisältävää kaunokirjallisuutta omalla kielellään, kun taas hantit ja mansit valitsevat kirjoituskielekseen venäjän. Miksi sitten kannattaa puhua vähemmistökieltä, kysyttiin. Vastaus on, että kaikki merkit viittaavat siihen, että monikielisyys edistää kognitiivisia taitoja. Käännökset ovat tärkeitä: hantit ja mansit ”löytyivät” esimerkiksi unkarilaisten ja suomalaisten tutkijoiden ansioista. Nenetsien tilanne kuvaa vähemmistökieliin ja -kansojen liittyvien ongelmien monimutkaisuutta. Heidän alueellaan on öljyesiintymisiä ja vaurauttakin, mutta nenetsit puhuvat komin kieltä. Nenetsin kielen opettajia ei ole, koska kukaan ei lähde opettamaan maaseudulle. Ihmiset eivät edes aina uskalla myöntää olevansa nenetsejä.

Soikkolan alueella Inkerissä on ollut paljon protesteja. Paikalliset asukkaat eivät suostu siihen, että saastuttava tehdas rakennetaan alueelle, jossa he elävät kalastamalla. Tehtaiden perustaminen ei kuitenkaan edistä paikallisen väestön työllistymistä. Todennäköistä on, että teollistuminen tulee vain kiihtymään. Terveys ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä – jopa kalastaminen voi olla joillakin alueilla vaarallista. Kehityksellä on kuitenkin myös valoisampi puoli: kaupunkimaisessakin ympäristössä voi säilyttää oman kielensä ja yhteisöllisyytensä, erityisesti digitaalisena media-aikana.

Eräs kongressin tärkeimmistä näkökohdista oli, että me modernissa yhteiskunnassa voimme oppia alkuperäiskansojen kyvystä elää sopusoinnussa luonnon kanssa. He muistuttavat meitä siitä, että maailmamme on tällä hetkellä menossa väärään suuntaan kestävän kehityksen näkökulmasta.

Kongressin loppujulistuksessa todetaan, että alkuperäiskielten integroimiseksi yleiseen opetusjärjestelmään on tehty paljon. Suomalais-ugrilainen liike, josta kongressi on esimerkkinä, on vahvistanut tietoisuutta etnisen ja kulttuurisen identiteetin tärkeydestä sekä suomalais-ugrilaisten kansojen oikeudesta osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Demokratia, ihmisoikeudet sekä kestävä kehitys ovat arvoja, jotka kuuluvat yhteen. Kulttuurista monimuotoisuutta on vaalittava kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja kaikilla maantieteellisillä alueilla.

Suomen PEN:in kannanotto virolaisen kirjailijan Kaur Kenderin tapauksesta

Comments Off on Suomen PEN:in kannanotto virolaisen kirjailijan Kaur Kenderin tapauksesta

Suomen PEN:in kannanotto virolaisen kirjailijan Kaur Kenderin tapauksesta

Seksuaalisuuden ja perversioiden kuvaukset eivät ole kirjallisuudessa mitään uutta. Markiisi de Sade kyseenalaisti sosiaalisia normeja jo yli 200 vuotta sitten. James Joycen Ulysses leimattiin ilmestyttyään pornografiseksi. Lady Chatterleyn rakastaja, Querelle ja monet Henry Millerin kirjat ovat olleet rajoja koettelevia tapauksia. Sellaiset etabloituneiden kirjailijoiden 1900-luvun jälkipuoliskon romaanit kuin Tabu (Mukka), Kellopeliappelsiini (Burgess), Yön kuuntelija (Maupin), Lolita (Nabokov), Adolfin linna (Mailer) ja Amerikan psyko (Ellis) ovat kuvanneet tai leikitelleet ajatuksella seksistä alaikäisten kanssa.

Kirjailijan on tutkittava, mitä on olla ihminen tässä maailmassa. Hänen on edettävä alueille, jotka saattavat olla sosiaalisesti ja moraalisesti tabuja. Etenkin, niin kuin nykymaailmassa, kun ne samalla ovat viihdeteollisuuden tarinankerronnan ydinaineistoa ja myyntiartikkeli: kuolema, sarjamurhaajat, pornografia, pedofilia.

Alaikäisten suojelu on kasvanut keskeiseksi pyrkimykseksi nykymaailmassa, samalla anonyymi nettiporno kuitenkin jatkaa leviämistään. Kirjallisuuden kautta tapahtuva perversioiden erittely saattaa olla vastenmielistä, mutta se on myös välttämätöntä, jos emme halua sulkea silmiämme todellisuudelta, jossa elämme. Rinnalle voisi hypoteettisesti asettaa sotakirjat, jotka harvoin saavat syytöksiä moraalittomuudesta. Vastenmieliseksi ja välttämättömäksi voisi sanoa esimerkiksi dokumentaarisen tarkkaa kansanmurhan kuvausta, jonka ansiokkaasti toteutti Jonathan Littell romaanissa Hyväntahtoiset. Littell palkittiin kirjastaan Goncourt-palkinnolla, mutta sai myös syytöksiä väkivaltapornosta.

Kenderin kertomus Untitled 12 on groteski kauhukertomus seksimaanikon ja sarjamurhaajan psyykkisestä luhistumisesta. Tarina etenee raamatullisin viittauksin ja absurdin liioittelun kautta pornografian parodiaksi, jonka loppu on lainaa markiisi de Saden kirjasta Sodoman 120 päivää. Päähenkilön pakkomielteisyys tuo myös mieleen Philip Rothin Portnoyn taudin, jossa ”runkkaamisen Raskolnikov”, seksihullu Alex pyrkii aktiin kaiken elävän ja kuolleen kanssa.

Kender ei käytä lukijan asemaa helpottavaa kaikkitietävää kertojaa, vaan vie lukijan suoraan päähenkilön mieleen. Kerrontastrategia on tyypillinen hänen tuotannolleen. Poistamalla tekstistä kaiken vastenmielistä teemaa kehystävän aineiston, hän näyttää paljaana sen, mitä löytyy arvostetuista kulttuuri- ja viihdeteollisuuden tuotteista, kun lajityypilliset pehmusteet poistetaan. ”Jos poistat Katja Ketun Kätilöstä tai Amerikan Psykosta kaiken muun paitsi väkivallan, saat novellini”, Kender sanoi haastattelussa. Syytökset lapsipornosta ovat absurdeja, ennemminkin novelli olisi ollut hyvää aineistoa tänä keväänä Helsingin yliopistossa järjestettyyn luentosarjaan Kirjallisuus ja paha, jonka kurssikuvauksesta tässä sitaatti:

‘”Kurssilla tutustutaan, miten pahuus on ilmentynyt erityisesti  eurooppalaisessa kaunokirjallisuudessa, sekä filosofiseen ja sosiologiseen tutkimukseen pahuudesta. Erityisesti syvennytään mm. kaunokirjallisuuden historian kuuluisiin pahoihin henkilöhahmoihin; inhimillisen ja yliluonnollisen pahuuden figuureihin kaunokirjallisuudessa; väkivallan representaatioon; shokeeraamiseen ja transgressioon kaunokirjallisuudessa; sekä ajatteluun kirjallisuuden vaaroista, “huonosta” kirjallisuudesta epämoraalisena tai pahoihin tuloksiin johtavana. Kurssi tarjoaa laaja-alaisen johdatuksen pahuuden tematiikkaan kaunokirjallisuudessa.”’

Suomen PEN

* * *

Kannaotto on lähetetty Viron PEN:ille ja se julkaistaan Virossa.

Ilmoittautuminen Arvokkaat sanat -seminaariin avautuu tänään

Comments Off on Ilmoittautuminen Arvokkaat sanat -seminaariin avautuu tänään

Arvokkaat sanat – Pohjoismais-virolainen sananvapausseminaari

Viron PEN ja Pohjoismaiden PEN-keskukset kokoontuvat yhteiseen verkostotapaamiseen Helsinkiin 7.9.2016. Kokouksen yhteydessä  järjestetään julkinen, kaikille avoin sananvapauden tilaa maissamme käsittelevä seminaari 9. syyskuuta. Ilmoittautuminen Priceless Words Arvokkaat sanat -seminaariin käynnistyy tänään. Lämpimästi tervetuloa!

Arvokkaat sanat – Pohjoismais-virolainen sananvapausseminaari

Kuva: Jukka Laajarinne

Kuva: Jukka Laajarinne

Perjantai 9.9.2016

13.0017.00

TING-sali, Pohjoismainen kulttuuripiste

Kaisaniemenkatu 9, Helsinki

Tänä vuonna juhlitaan 250-vuotiasta lehdistönvapautta ja pohjoismaista julkisuusperiaatetta. Pohjoisissa demokraattisissa tasavalloissa syvälle juurtunutta lehdistön- ja sananvapautta arvostetaan korkealle.

Kirjoittajien kansainvälinen sananvapausjärjestö PEN seuraa sananvapauden tilaa maailmanlaajuisesti. Pohjoismais-virolaisessa Arvokkaat sanat -sananvapausseminaarissa Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron PEN-keskusten edustajat käsittelevät sananvapautta kiinnostavien vieraiden kera ja kutsuvat yleisön mukaan keskustelemaan.

1. OIKEUS PUHUA

Sananvapaudesta väitellään kiivaasti niin Pohjoismaissa kuin Virossa. Puolassa ja Unkarissa uudet lait haastavat sananvapauden, jopa demokratian. Miltä sananvapauden tulevaisuus näyttää Skandinaviassa ja Pohjanlahden ympärillä? Onko demokratia uhattuna maissamme ja voiko sananvapaus jopa uhata demokratiaa?

Aiheesta keskustelevat kustannustoimittaja, kirjallisuustieteilijä Kerstin Almegård (Ruotsi), kirjailija, mediatutkija, professori Elisabeth Eide (Norja), toimittaja Niels-Ivar Larsen (Tanska) ja kirjailija, Japanin kielen ja kulttuurin tutkija Rein Raud (Viro). Paneelia moderoi mediatutkija, professori Anu Koivunen (Suomi).

– Kahvitauko –

2. ONKO VAARALLISTA KIRJALLISUUTTA OLEMASSA?

Sanat ovat vahvoja ja hauraita yhtä aikaa. Joskus ne ovat käyvät kalliiksi – kirjoittajat ovat joutuneet maksamaan hinnan sanoistaan kautta aikain. Menneestä nykyhetkeen: mikä tekee kirjasta vaarallisen? Luodaanko vaarallista kirjallisuutta yhä?

Aiheesta keskustelevat kirjailija Hassan Blasim (Irak/Suomi), kirjailija, kriitikko, kääntäjä Kätlin Kaldmaa (Viro), kirjailija, runoilija Sjón (Islanti) ja kirjailija, runoilija Kári Tulinius (Islanti). Paneelia moderoi kirjailija Sirpa Kähkönen (Suomi).

KIELI
Seminaarin kieli on englanti.

ILMOITTAUTUMINEN
Seminaari on ilmainen ja suunnattu kaikille kirjallisuudesta ja sananvapausasioista kiinnostuneille. Seminaari vaatii ilmoittautumisen rajallisen paikkamäärän vuoksi. Ilmoittautuminen on avoinna 17.6.–31.8. tai niin kauan kuin paikkoja riittää.

Varmista paikkasi ja ilmoittaudu Pohjoismaisen kulttuuripisteen sivujen kautta (ilmoittautumislinkki avautuu 17.6.).

STREAMAUS
Seminaaria voi seurata reaaliajassa, stream-yhteydestä huolehtii Ilona IT. Live-linkki päivitetään Pohjoismaisen kulttuuripisteen sivuille lähempänä ajankohtaa.

SAAVUTETTAVUUS
TING-sali Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä on esteetön. Avustavat koirat ovat tervetulleita.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Suomen PEN:in, Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Seminaaria ovat tukeneet Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto, Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto. Suomen PEN kiittää yhteistyöstä Ulkoasiainministeriötä ja Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristöä ja Kulttuurikeskus Caisaa.

Tiedustelut

Yhteyshenkilö 13.7.2016 saakka:

Johanna Sillanpää, Toiminnanjohtaja, Suomen PEN, pentiedotus(at)gmail.com, +358 40 217 1280

Yhteyshenkilö 14.7.2016 lähtien:

Marianne Bargum, Varapuheenjohtaja, Suomen PEN, marianne.bargum(at)gmail.com

Pohjoismainen kulttuuripiste:

Emilia Koivunen, Vanhempi erityisasiantuntija, viestintä, ek(at)kulturkontaktnord.org, +358 10 583 1032

Haussa osa-aikainen järjestösihteeri

Comments Off on Haussa osa-aikainen järjestösihteeri

Suomen PEN etsii osa-aikaista JÄRJESTÖSIHTEERIÄ

Pen Finland Kirjoittajien sananvapausjärjestö Suomen PEN etsii osa-aikaista järjestösihteeriä avustamaan järjestön toiminnassa. Tehtävä sopii hyvin pientä lisäansiota ja työkokemusta etsivälle kirjallisuuden kenttää tuntevalle henkilölle, joka on kiinnostunut sananvapaus- ja ihmisoikeusasioista sekä järjestötoiminnasta. Työajasta ja palkkauksesta sovitaan erikseen.

Järjestösihteeriltä vaaditaan molempien kotimaisten kielten ja englannin hallintaa sekä hyviä viestinnällisiä ja IT-taitoja. Suomen PEN:illä ei ole toimitiloja, mutta tehtävää on mahdollista hoitaa esim. kotoa käsin.

Järjestösihteerin tehtäviin kuuluu:

  • Jäsenlaskutus (kerran vuodessa) ja jäsenrekisterin ylläpito
  • Johtokunnan sihteerinä toimiminen ja kokousjärjestelyt (kokouksia keskim. 6–8 vuodessa)
  • WordPress-pohjaisten kotisivujen päivittäminen
  • Tiedotustehtäviä sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta.

Henkilön oman kiinnostuksen ja käytettävissä olevan ajan mukaisesti järjestösihteerin on mahdollista avustaa PEN:in tapahtumajärjestelyissä, tuottaa erilaisia tekstejä ja ottaa isompi rooli järjestön tiedotuksessa. Tehtävä on määräaikainen, aluksi ajalla 1.8.–31.12.2016. Valittava henkilö perehdytetään tehtävään ja järjestön toimintaan heinäkuussa.

Kysy lisätietoja ja lähetä vapaamuotoinen hakemus ansioluettelosi kera 27.6.2016 mennessä toiminnanjohtaja Johanna Sillanpäälle, os. pentiedotus(at)gmail.com tai puheenjohtaja Sirpa Kähköselle, os. sirpanen(at)gmail.com.

Suomen PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden sananvapausyhdistys, joka kuuluu yli 100 maassa toimivaan kansainväliseen PEN-järjestöön, PEN Internationaliin. Peruskirjansa mukaisesti PEN puolustaa ja edistää kirjallisuutta sekä taiteen- ja ilmaisunvapautta kaikkialla maailmassa.  Tavoitteidensa toteuttamiseksi Suomen PEN tekee aloitteita ja kannanottoja, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, järjestää keskustelu-, esitelmä- ja kulttuuritilaisuuksia sekä muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää toimintaa.

Turvakaupunki ei ole vuoden tai kahden projekti

Comments Off on Turvakaupunki ei ole vuoden tai kahden projekti

Safe Haven – vapaan ilmaisun turvaksi -paneeli Maailma kylässä -festivaaleilla 29.5.2016

Eva Neklyaeva, Jowan Safadi, Lisen Sundqvist, Veikko Kunnas, Helge Lunde & Nasrin Madani.

Eva Neklyaeva, Jowan Safadi, Lisen Sundqvist, Veikko Kunnas, Helge Lunde & Nasrin Madani.

Suomen PEN:in, Kepa ry:n ja Kulttuuria kaikille -palvelun Safe Haven -paneelikeskustelussa pohdittiin turvakaupunkien merkitystä sekä taiteilijoille että kaupungeille. Keskustelua johtanut kuraattori ja tuottaja Eva Neklyaeva kertoi alkuun konkreettisen esimerkin isästään, valkovenäläisestä runoilijasta ja ihmisoikeuspuolustajasta Vladimir Neklyaevista, joka asui 2000-2004 Suomen PEN:in ja Helsingin kaupungin residenssissä. Helsingin vuodet olivat Neklyaeville tärkeitä, tuottoisia ja ennen kaikkea turvallisia. Palattuaan Valko-Venäjälle Vladimir Neklyaev vangittiin ja pakotettiin vuosien kotiarestiin. PEN myönsi 2013 sananvapauspalkintonsa Eva Neklyaevalle työstä Valko-Venäjän ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta.

Iranilaisesta, nykyisin Malmössä asuvasta Nasrin Madanista tuli Växjön kaupungin ensimmäinen turvakaupunkikirjailija 2012. 17-vuotinaana Iranissa esikoisteoksensa julkaisseelle Madanille vuodet Ruotsissa ovat merkinneet vapautumista: esikoista seurasi sensuuri ja Madani totesi, ettei hänen Ruotsissa julkaistua novellikokoelmaansa olisi voitu julkaista Iranissa. Ruotsissa hänen kertomuksiaan on ilmestynyt myös kahdessa kokoelmassa. “Maan hallitus rajoittaa aivan kaikkien sananvapautta, taiteilijoiden on pakko sensuroida itseään”, Nasrin toteaa taiteilijan työn edellytyksistä kotimaassaan.

PEN:in ja Helsingin kaupungin Safe City for Writers -ohjelma lakkautettiin vuonna 2012 ja uutta järjestelyä on etsitty siitä asti. Tänä keväänä Helsingin kaupungin perustamaa Safe Haven Helsinki -residenssiä koordinoivat Perpetuum Mobile ja HIAP – Helsinki International Artist Programme. Paneeliin osallistuneesta muusikko Jowan Safadista tuli maaliskuussa ensimmäinen Safe Haven Helsinki -taiteilija. Sunnuntaisen paneelin jälkeen häntä odotti paluumatka takaisin Haifaan, Palestiinaan. Kuka muu olisi parempi vastaamaan siihen, mitä residenssin jälkeen tapahtuu.

“En tiedä”, Jowan vastaa kysymykseen. Hänelle työntäyteiset kuukaudet Helsingissä ovat olleet taukoa paranoiasta, joka seuraa häntä paitsi kotona Palestiinassa myös useissa naapurimaissa. “Jos et voi laulaa jumalasta, seksistä, politiikasta, mistä sitten laulat?”, hän kysyy. Paluu on stressaava ja vaatii matalalla profiililla toimimista. “Jossain vaiheessa sinun on annettava periksi, mutta en halua.” Jowan tahtoisi työskennellä vapaasti kotimaassaan omalla kielellään. Tällä hetkellä mahdollisuudet siihen ovat kuitenkin huonot. Yhteys turvakaupungista lähtevään taiteilijaan ei voi katketa vaan residenssiorganisaation on arvioita myös kotimaahansa palaavien taiteilijoiden työn edellytyksiä ja turvallisuustilannetta. Tällöin verkottuminen ja asiantunteva taustaorganisaatio on tarpeen.

Miksi kaupungit sitten perustavat turvaresidenssejä? Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen osastopäällikkö Veikko Kunnas vakuuttaa, että kyse on arvoista: turvakaupunkitoiminta tukee Helsingin kaupunkin edustamia arvoja ja sen kulttuuripoliittisia linjauksia. Nykytilanteessa kaupunkien on pohdittava identiteettiään, sitä, millaisen yhteisön ne tahtovat asukkailleen tarjota – kunnat ovat maailmankyliä, jotka eivät voi sulkeutua maailman tapahtumien ulkopuolelle, näkee Kulttuurinen moninaisuus -hankkeen projektikoordinaattori Lisen Sundqvist, joka edusti paneelissa turvakaupunkitoimintaan liittymistä pohtivaa Pietarsaaren kaupunkia. “Turvakaupungit vaativat kuitenkin pidempää sitoutumista – residenssin perustaminen ei ole vuoden tai kahden projekti”, hän painottaa.

Pietarsaaressa on pohdittu International Cities of Refuge Networkiin liittymistä. ICORN:n asiantuntemusta turvakaupunkitoiminnassa täydentää muun muassa PEN International, joka arvioi ICORN:n saamia turvaresidenssihakemuksia. 10-vuotiaalla turvakaupunkien verkostolla on nyt jo 56 – sunnuntaina kuullun mukaan pian 60 jäsentä. Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa jäsenkaupunkeja ei ole. Ruotsiin niitä syntyy nyt viljalti. Helge Lunde, Stavangerissa toimistoa pitävän ICORN:n toiminnanjohtaja huomauttaa, että tärkeintä verkostolle ei kuitenkaan ole siihen liittyvien kaupunkien määrä vaan niiden laatu. Hän kiittelee Helsingissä useiden partnerien kanssa jo tehtyä työtä – residenssiä tukee Muusikkojen liitto, joka on avustanut Jowan Safadia mm. työskentely- ja tuotantotukien hakemisessa sekä Anna Lindh -säätiön Suomen verkosto. Myös PEN on ollut mukana tukemassa ja lobbaamassa turvakaupunkitoimintaa Helsingissä alusta asti. Keskustelut turvakaupungin tulevaisuudesta Helsingissä jatkuvat ja ovat Pietarsaaressa käynnistymässä.

Jos haluat tukea taiteilijoiden ilmaisunvapautta ja turvakaupunkitoiminnan jatkuvuutta Helsingissä, idean toteutumista Pietarsaaressa tai missä tahansa muussa Suomen kaupungissa, vetoa kunnallispoliitikkoihin ja kaupunginvaltuustoon. Toiminnan toteutumiselle vaaditaan poliittinen päätös, toteavat Veikko Kunnas ja Helge Lunde. Kaupunki on rahoittanut Safe Haven Helsinki -ohjelmaa vain vuodeksi ja jatko vaatii jälleen uuden poliittisen päätösprosessin, mutta asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa.

Alina Kulo haastatteli Perpetuum Mobilen toiminnanjohtaja Marita Muukkosta ja Suomen PEN:in toiminnanjohtaja Johanna Sillanpäätä Yle Puheen Hyviä uutisia -lähetykseen Safe Haven Helsingistä ja turvakaupungeista Maailma kylässä -festivaaleilla: kuuntele haastattelu Yle Areenassa (n. 18 min 20 s).

MK6_2016

Maryan Abdulkarim & Nasrin Madani

Nasrin Madani on saanut oleskeluluvan Ruotsissa eikä hän haaveile paluusta kotimaahansa. Hän kertoi Maryan Abdulkarimin haastattelussa sunnuntaina avoimesti naisten ja vähemmistöryhmien kokemasta sorrosta  Iranissa, olipa kyse pukeutumisesta, avioitumisesta tai uravalinnoista. Itsemääräämis- ja seksuaalioikeuksissa – kaikessa kyse on sananvapaudesta, Madani painottaa. Hänelle lähtö kotimaasta maksoi perheen ja ystävien menettämisen, yhteyksiä on jopa vaarallista pitää.  Malmössä hän opiskelee ruotsia, tekee osa-aikatöitä, aikoo pyrkiä opiskelemaan lakia – ja kirjoittaa vapaasti vailla sensuuria ensimmäistä kertaa elämässään.

Suomen PEN kiittää panelisteja tärkeistä keskusteluista ja runsasta  yleisöä kiinnostuksesta! Kiitämme myös kaikkia muita yhteistyökumppaneitamme festivaaleilla sekä Maailman kylässä- ja Maailman kirjat -tiimejä Nasrin Madanin ja Helge Lunden vierailujen mahdollistamisesta!

Older Entries