Suomi   |English   |Svenska

Kansainvälinen PEN-kongressi on käynnissä Galiciassa

Comments Off on Kansainvälinen PEN-kongressi on käynnissä Galiciassa

PEN-kongressissa kuultiin muun muassa Laura García Lorcan, runoilija Federico García Lorcan sisaren tyttären puhe.

PEN-kongressissa kuultiin Laura García Lorcan, runoilija Federico García Lorcan sisaren tyttären puhe.

Vuosittainen PEN-kongressi järjestetään tänä vuonna 26.9.–2.10.2016 Ourensessa, Galiciassa.

Tilaisuus kerää yhteen yli 200 kirjailijaa ja PEN-jäsentä ympäri maailmaa. Tänä vuonna kokouksen teema on Building Literary Bridges (Kirjallisuussiltoja rakentamassa).

Suomea paikalla edustavat Suomen PENin varapuheenjohtaja Marianne Bargum, kansainvälisen PENin johtoryhmän jäsen Jarkko Tontti sekä Suomen PENin entinen puheenjohtaja Elisabeth Nordgren. Mikäli haluat olla yhteydessä kokouksen suomalaisjäseniin, voit lähettää heille sähköpostia seuraaviin osoitteisiin:

  • Marianne Bargum, varapuheenjohtaja, Suomen PEN: marianne.bargum(a)gmail.com
  • Jarkko Tontti, Treasurer, PEN International: jarkko.tontti(a)pen-international.org
  • Elisabeth Nordgren, entinen puheenjohtaja, Suomen PEN: elisabeth.nordgren(a)pp.inet.fi

Lisätietoa Galician PEN-kongressista

Kuvat: Jarkko Tontti ja Marianne Bargum

Tyhjä tuoli muistuttaa siitä, että kaikkien äänet eivät ole kuuluvilla.

Tyhjä tuoli muistuttaa siitä, että kaikkien äänet eivät ole kuuluvilla.

Keskustelu PENin perustuskirjan muuttamisesta alkoi tiistaina 26.9.

Keskustelu PENin perustuskirjan muuttamisesta alkoi tiistaina 26.9.

 

Kongressissa kuultiin Krimin tataarin koskettava puhe.

Kongressissa kuultiin Krimin tataarin koskettava puhe.

 

PEN toivottaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sanat tervetulleiksi

Comments Off on PEN toivottaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sanat tervetulleiksi

Pohjoismaiset PEN-keskukset ovat vakuuttuneita siitä, että yhteiskuntamme hyötyvät kaikkien äänten kuulemisesta. Lisäksi olemme huolissamme siitä, turvaavatko Pohjoismaiden hallinnot pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ilmaisunvapauden.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden äänet on kuultava julkisessa keskustelussa.  Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asiantuntemus jätetään usein huomiotta, ja heidän näkökulmansa otetaan harvoin mukaan julkiseen debattiin. Pohjoismaisten yhteiskuntien tulisi kuunnella pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ja oppia heiltä.

Monet pakolaiset ja turvapaikanhakijat pelkäävät puhua tiedotusvälineille, sillä he pelkäävät, että heidän vireillä olevat turvapaikkahakemuksensa hylätään. Hallintojen tulisi lausunnoin ja linjauksin selventää, että ne vaalivat ilmaisunvapautta ja suojelevat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sananvapausoikeuksia.

Lisäksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulisi voida yksinkertaisemmin ja helpommin vastata kaikenlaiseen puheeseen, vihapuhe mukaan lukien. Puolueettoman kääntämisen ja tulkkauksen tulisi olla vaivattomasti pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden saatavilla, ja heidän tulisi helposti voida käyttää sekakieltä.

Mitä PEN voi tehdä?

Pohjoismaiset PEN-keskukset tuovat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden äänet kuuluviin tapahtumien ja julkaisujen avulla ja kannustavat pakolaisia ja turvapaikanhakijoita osallistumaan julkiseen keskusteluun. Toivotamme pakolais- ja turvapaikanhakijakirjailijat ja -toimittajat tervetulleiksi organisaatioomme, ja käännämme ja tulkkaamme heidän sanansa. Residenssiverkostomme, joka on tarkoitettu toisinajatteleville kirjoittajille, voi auttaa tässä asiassa.

Pohjoismaiset PEN-keskukset kokoontuivat Helsingissä 8. syyskuuta 2016 ja tekivät tämän päätöksen.

Suomen PEN
Viron PEN
Tanskan PEN
Islannin PEN
Norjan PEN
Ruotsin PEN

Pohjoismaiden PEN-keskukset ja Viron PEN kokoontuvat Helsingissä

Comments Off on Pohjoismaiden PEN-keskukset ja Viron PEN kokoontuvat Helsingissä

Pohjoismais-virolainen verkostotapaaminen tuo Helsinkiin Islannin PEN:in puheenjohtajan Sjónin. (Kuva: Magnus Fröderberg, norden.org (CC BY-NC-SA 4.0))

Pohjoismais-virolainen verkostotapaaminen tuo Helsinkiin Islannin PEN:in puheenjohtajan Sjónin. (Kuva: Magnus Fröderberg, norden.org (CC BY-NC-SA 4.0))

Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron PEN-keskukset kokoontuvat Helsinkiin yhteiseen verkostotapaamiseen 7.–9.9.2016. Kokous huipentuu kaikille avoimeen, sananvapauden tilaa maissamme käsittelevään seminaariin 9.9. 

Pohjoismaiden PEN-keskukset ja Viron PEN kokoontuvat yhteiseen verkostotapaamiseen Helsinkiin 7.–9.9.2016. Tilaisuus kokoaa yhteen yli 20 jäsentä eri PEN-johtokunnista.

Kokouksen yhteydessä järjestetään julkinen, kaikille avoin sananvapauden tilaa maissamme käsittelevä Arvokkaat sanat -seminaari 9.9. Tilaisuudessa Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron PEN-keskusten edustajat käsittelevät sananvapautta kiinnostavien vieraiden kera ja kutsuvat yleisön mukaan keskustelemaan.

Suomen PEN:in puheenjohtaja Sirpa Kähkönen toimii Arvokkaat sanat -seminaarissa moderaattorina. (Kuva: Otava, Tommi Tuomi)

Suomen PEN:in puheenjohtaja Sirpa Kähkönen toimii Arvokkaat sanat -seminaarissa moderaattorina. (Kuva: Otava, Tommi Tuomi)

Mukana avoimessa seminaarissa ovat kustannustoimittaja ja kirjallisuustieteilijä Kerstin Almegård (Ruotsi), kirjailija, mediatutkija ja professori Elisabeth Eide (Norja), toimittaja Niels-Ivar Larsen (Tanska), kirjailija ja Japanin kielen ja kulttuurin tutkija Rein Raud (Viro), kirjailija Hassan Blasim (Irak/Suomi), kirjailija, kriitikko ja kääntäjä Kätlin Kaldmaa (Viro), kirjailija ja runoilija Sjón (Islanti) sekä kirjailija ja runoilija Kári Tulinius (Islanti). Tilaisuutta moderoivat mediatutkija ja professori Anu Koivunen sekä kirjailija Sirpa Kähkönen.

Arvokkaat sanat -seminaari järjestetään 9.9. klo 13–17 Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä Helsingissä. Seminaarin kieli on englanti. Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt, mutta seminaaria voi seurata myös livestreamauksena osoitteessa https://connect.ilonait.fi/pricelesswords.

Vinkkejä streamauksen seuraamiseen:

  • Käytä mielellään langallista verkkoa.
  • Mikäli käytät kuulokkeita tai kaiuttimia, kytke ne koneeseen ennen kuin aloitat streamauksen seuraamisen.
  • Sulje koneeltasi ylimääräiset ohjelmat.
  • Osallistuminen mobiililaitteella: Android-laite: Lataa Google Play -sovelluskaupasta ilmainen Adobe Connect Mobile -sovellus. Applen iPhone- ja iPad-laitteet: lataa App Store -sovelluskaupasta ilmainen Adobe Connect Mobile -sovellus.

Lue lisää Arvokkaat sanat -seminaarista Pohjoismaisen kulttuuripisteen sivuilta.

Arvokkaat sanat -seminaarissa sananvapauden tilasta on mukana keskustelemassa Japanin kielen ja kulttuurin tutkija Rein Raud Virosta. (Kuva: Flickr, Gert Gutmann (CC BY 2.0))

Arvokkaat sanat -seminaarissa sananvapauden tilasta on mukana keskustelemassa Japanin kielen ja kulttuurin tutkija Rein Raud Virosta. (Kuva: Flickr, Gert Gutmann (CC BY 2.0))

Avoimessa seminaarissa nähdään myös kirjailija Hassan Blasim (Irak/Suomi). (Kuva: Flickr, Dunkers kulturhus  (CC BY-NC-ND 2.0))

Avoimessa seminaarissa nähdään myös kirjailija Hassan Blasim (Irak/Suomi). (Kuva: Flickr, Dunkers kulturhus (CC BY-NC-ND 2.0))

Viron PEN:in puheenjohtaja, kirjailija Kätlin Kaldmaa on yksi Arvokkaat sanat -seminaarin panelisteista. (Kuva: Arno Mikkor)

Viron PEN:in puheenjohtaja, kirjailija Kätlin Kaldmaa on yksi Arvokkaat sanat -seminaarin panelisteista. (Kuva: Arno Mikkor)

Seminaari järjestetään yhteistyössä Suomen PEN:in, Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Seminaaria ovat tukeneet Islantilais-suomalainen kulttuurirahastoSuomalais-norjalainen kulttuurirahasto ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto. Suomen PEN kiittää yhteistyöstä ulkoasiainministeriötäPohjoismaisen yhteistyön sihteeristöä ja Kulttuurikeskus Caisaa.

Vielä ehdit mukaan kansainväliseen Arvokkaat sanat -seminaariin

Comments Off on Vielä ehdit mukaan kansainväliseen Arvokkaat sanat -seminaariin

Kuva: Jukka Laajarinne

Kuva: Jukka Laajarinne

Arvokkaat sanat – Pohjoismais-virolainen sananvapausseminaari järjestetään Helsingissä 9. syyskuuta. Varmista paikkasi ilmoittautumalla mukaan 31. elokuuta mennessä.

Viron PEN ja Pohjoismaiden PEN-keskukset kokoontuvat yhteiseen verkostotapaamiseen Helsinkiin 7.–9. syyskuuta 2016. Kokouksen yhteydessä järjestetään julkinen, kaikille avoin sananvapauden tilaa maissamme käsittelevä seminaari 9. syyskuuta. Tapahtuma on ilmainen ja suunnattu kaikille kirjallisuudesta ja sananvapausasioista kiinnostuneille.

Priceless Words – Arvokkaat sanat -seminaarin paikka ja aika:

Perjantai 9.9.2016, klo 13–17
TING-sali, Pohjoismainen kulttuuripiste, Kaisaniemenkatu 9, Helsinki

Tapahtuman kieli on englanti.

Seminaari vaatii ilmoittautumisen rajallisen paikkamäärän vuoksi. Ilmoittautuminen seminaariin on avoinna 31. elokuuta asti tai niin kauan kuin paikkoja riittää. Lue lisää ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan Pohjoismaisen kulttuuripisteen sivujen kautta.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Suomen PEN:in, Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Seminaaria ovat tukeneet Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto, Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto. Suomen PEN kiittää yhteistyöstä UlkoasiainministeriötäPohjoismaisen yhteistyön sihteeristöä ja Kulttuurikeskus Caisaa.

Runokuussa tänään: Köp min kärlek – Monenkirjavaa rakkautta

Comments Off on Runokuussa tänään: Köp min kärlek – Monenkirjavaa rakkautta

Köp min kärlek – Monenkirjavaa rakkautta

Lauantaina 27. elokuuta klo 15.25 alkaen

Nide Kirjakauppa, Fredrikinkatu 35, Helsinki

Köp min kärlek

Suomen PEN:in queer-iltapäivässä suomenruotsalaiset ja suomenkieliset kirjailijat kohtaavat lavalla. Luvassa leikkauksia sukupuoleen, proosaan ja runouteen sekä yksi kohtaaminen berliiniläisessä baarissa.

Ohjelma

15.25 Alkusanat: Hannele Mikaela Taivassalo ja Leena Parkkinen
15.30-16.00 Riikka Pulkkinen ja Maria Turtschaninoff
16.15-16.45 Hannele Mikaela Taivassalo ja Leena Parkkinen
17.00-17.30 Helena Sinervo ja Martina Moolis-Mellberg

Ohjelma on kaksikielinen. Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Yhteistyössä: Nide Kirjakauppa, Suomen PEN

Saavutettavuus: Leveä oviaukko, sisäänkäynnillä on matala kiviporras.

Tapahtuma on osa Runokuu-kirjallisuusfestivaalia: www.runokuu.fi

Valkovenäläinen runoilija Uladzimir Njakljaeu saapuu Helsinkiin

Comments Off on Valkovenäläinen runoilija Uladzimir Njakljaeu saapuu Helsinkiin

Lämpimästi tervetuloa juhlistamaan Suomen PEN:in kunniajäsenen, valkovenäläisen runoilijan Uladzimir Njakljaeun (Vladimir Neklajevin) 70-vuotispäivää keskiviikkona 24.8. Lavaklubille.

Uladzimir Njakljaeu kävi Suomessa viimeksi 2013 Suomen PEN:in vieraana vapauduttuaan poliittisesta vankeudesta ja kotiarestista. Helsingistä tuli Uladzimir Njakljaeulle rakas ja merkityksellinen kaupunki hänen asuessaan täällä Suomen PEN:in turvakaupunkikirjailijana 2000–2004. Nyt runoilija lukee runojaan ja tapaa ystäviään, jotka tuovat mukanaan improvisoitua ohjelmaa.

Lisätietoja tapahtumasta:

Keskiviikko 24.8. Runokuu, Helsingin juhlaviikot
Valkea hanhi – runoilija Uladzimir Njakljajeun 70-vuotissyntymäpäivät
Klo 19.00–21.00, Kansallisteatterin Lavaklubi, Läntinen Teatterikuja 1, Helsinki

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Vierailua tukee ulkoasiainministeriö.

Raportti Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressista

Comments Off on Raportti Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressista

Suomalais-ugrilaiset kansat kohti kestävää kehitystä. Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressi Lahdessa 15–17.6.2016

Marianne Bargum

logo

Lahdessa järjestetty kongressi kokosi suomalais-ugrilaiset ja samojedit yhteiseen foorumiin käsittelemään kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja elvyttämiseen sekä alkuperäis- ja vähemmistökansojen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä.

Kongressiin osallistui edustajia 22 kansasta. Suomalaisten, unkarilaisten ja virolaisten lisäksi edustettuina olivat karjalaiset, komit, kompermjakit, marit, mordvalaiset, udmurtit, vepsäläiset, inkeriläiset, mansit, hantit, nenetsit, vatjalaiset, inkeröiset, enetsit ja nganasanit sekä liiviläiset, setukaiset, kveenit ja saamelaiset. Yhteensä osallistujia oli noin 550 henkeä. Kolmen maan (Suomen, Unkarin, Viron) presidentit sekä Venäjän Federaation varakulttuuriministeri avasivat kokouksen. Lisäksi kuultiin kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen puhe kongressin pääteemasta. Kongressin päätteeksi hyväksyttiin julkilausumia. Suomen PEN:in varapuheenjohtajana ja Kieli- ja käännöskomitean puheenjohtajana osallistuin tapahtumaan ja yritin seurata mahdollisimman monia teemoja käsitteleviä istuntoja.

Lähtökohta on synkkä: tutkija Annika Pasasen kokoamien tilastojen mukaan kaikki suomalais-ugrilaiset kielet, paitsi suomi, unkari ja viro, ovat uhanalaisia. Vähemmistökielten elinvoiman mittaamiseksi on kehitetty erilaisia metodeja – on listoja, indeksejä, Unescon kriteerejä. Silti työ kielten säilymiseksi tapahtuu paikallistasolla, vaikeissa olosuhteissa. Venäjällä kaksikieliset joutuvat tekemään enemmän valintoja: opetus tapahtuu useimmiten venäjäksi, ja venäjän kielen oppikirjat ovat vanhentuneita. Kongressissa kuultiin monen ahkeran toimijan kertomuksia sekä myötä- että vastoinkäymisistä. Komin tasavallassa ongelma on tiedostettu: alueella on sitouduttu siihen, että jo ensimmäiseltä luokalta opetetaan komin kieltä. Silti opettajista on pulaa. Vähemmistökielistä on säädetty Venäjällä perustuslaissa, mutta toisaalta jokaisella oppilaitoksella on vapaus päättää opetuksesta itsenäisesti. Pieniä kieliä opetetaan, jos siihen on edellytyksiä, mikä luo porsaanreikiä. 60 % alkuperäiskansoista on lapsia ja nuoria, heissä on tulevaisuus. Pakkomuutto maalta kaupunkiin saattaa kuitenkin aiheuttaa pahoja ongelmia: kuulimme itsemurhien olevan yleisiä nuorten keskuudessa erityisesti Kanadassa. Kun nuoret joutuvat muuttamaan pois kotiseudultaan, he menettävät identiteettiään ja itsetuntoaan.

Ongelmien ratkaisuksi on luotu esimerkiksi nomadikouluja arktisilla alueilla, nenetseillä on kielipesä ja intensiivikursseja aikuisille, Inarin saamelaisten hyviin kokemuksiin nojaten. Vepsän kieltä opetetaan yliopistossa (vepsäläisiä on 6 000). Vepsäläiset kirjoittavat tutkimusta ja esimerkiksi mytologisia aineksia sisältävää kaunokirjallisuutta omalla kielellään, kun taas hantit ja mansit valitsevat kirjoituskielekseen venäjän. Miksi sitten kannattaa puhua vähemmistökieltä, kysyttiin. Vastaus on, että kaikki merkit viittaavat siihen, että monikielisyys edistää kognitiivisia taitoja. Käännökset ovat tärkeitä: hantit ja mansit ”löytyivät” esimerkiksi unkarilaisten ja suomalaisten tutkijoiden ansioista. Nenetsien tilanne kuvaa vähemmistökieliin ja -kansojen liittyvien ongelmien monimutkaisuutta. Heidän alueellaan on öljyesiintymisiä ja vaurauttakin, mutta nenetsit puhuvat komin kieltä. Nenetsin kielen opettajia ei ole, koska kukaan ei lähde opettamaan maaseudulle. Ihmiset eivät edes aina uskalla myöntää olevansa nenetsejä.

Soikkolan alueella Inkerissä on ollut paljon protesteja. Paikalliset asukkaat eivät suostu siihen, että saastuttava tehdas rakennetaan alueelle, jossa he elävät kalastamalla. Tehtaiden perustaminen ei kuitenkaan edistä paikallisen väestön työllistymistä. Todennäköistä on, että teollistuminen tulee vain kiihtymään. Terveys ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä – jopa kalastaminen voi olla joillakin alueilla vaarallista. Kehityksellä on kuitenkin myös valoisampi puoli: kaupunkimaisessakin ympäristössä voi säilyttää oman kielensä ja yhteisöllisyytensä, erityisesti digitaalisena media-aikana.

Eräs kongressin tärkeimmistä näkökohdista oli, että me modernissa yhteiskunnassa voimme oppia alkuperäiskansojen kyvystä elää sopusoinnussa luonnon kanssa. He muistuttavat meitä siitä, että maailmamme on tällä hetkellä menossa väärään suuntaan kestävän kehityksen näkökulmasta.

Kongressin loppujulistuksessa todetaan, että alkuperäiskielten integroimiseksi yleiseen opetusjärjestelmään on tehty paljon. Suomalais-ugrilainen liike, josta kongressi on esimerkkinä, on vahvistanut tietoisuutta etnisen ja kulttuurisen identiteetin tärkeydestä sekä suomalais-ugrilaisten kansojen oikeudesta osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Demokratia, ihmisoikeudet sekä kestävä kehitys ovat arvoja, jotka kuuluvat yhteen. Kulttuurista monimuotoisuutta on vaalittava kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja kaikilla maantieteellisillä alueilla.

Suomen PEN:in kannanotto virolaisen kirjailijan Kaur Kenderin tapauksesta

Comments Off on Suomen PEN:in kannanotto virolaisen kirjailijan Kaur Kenderin tapauksesta

Suomen PEN:in kannanotto virolaisen kirjailijan Kaur Kenderin tapauksesta

Seksuaalisuuden ja perversioiden kuvaukset eivät ole kirjallisuudessa mitään uutta. Markiisi de Sade kyseenalaisti sosiaalisia normeja jo yli 200 vuotta sitten. James Joycen Ulysses leimattiin ilmestyttyään pornografiseksi. Lady Chatterleyn rakastaja, Querelle ja monet Henry Millerin kirjat ovat olleet rajoja koettelevia tapauksia. Sellaiset etabloituneiden kirjailijoiden 1900-luvun jälkipuoliskon romaanit kuin Tabu (Mukka), Kellopeliappelsiini (Burgess), Yön kuuntelija (Maupin), Lolita (Nabokov), Adolfin linna (Mailer) ja Amerikan psyko (Ellis) ovat kuvanneet tai leikitelleet ajatuksella seksistä alaikäisten kanssa.

Kirjailijan on tutkittava, mitä on olla ihminen tässä maailmassa. Hänen on edettävä alueille, jotka saattavat olla sosiaalisesti ja moraalisesti tabuja. Etenkin, niin kuin nykymaailmassa, kun ne samalla ovat viihdeteollisuuden tarinankerronnan ydinaineistoa ja myyntiartikkeli: kuolema, sarjamurhaajat, pornografia, pedofilia.

Alaikäisten suojelu on kasvanut keskeiseksi pyrkimykseksi nykymaailmassa, samalla anonyymi nettiporno kuitenkin jatkaa leviämistään. Kirjallisuuden kautta tapahtuva perversioiden erittely saattaa olla vastenmielistä, mutta se on myös välttämätöntä, jos emme halua sulkea silmiämme todellisuudelta, jossa elämme. Rinnalle voisi hypoteettisesti asettaa sotakirjat, jotka harvoin saavat syytöksiä moraalittomuudesta. Vastenmieliseksi ja välttämättömäksi voisi sanoa esimerkiksi dokumentaarisen tarkkaa kansanmurhan kuvausta, jonka ansiokkaasti toteutti Jonathan Littell romaanissa Hyväntahtoiset. Littell palkittiin kirjastaan Goncourt-palkinnolla, mutta sai myös syytöksiä väkivaltapornosta.

Kenderin kertomus Untitled 12 on groteski kauhukertomus seksimaanikon ja sarjamurhaajan psyykkisestä luhistumisesta. Tarina etenee raamatullisin viittauksin ja absurdin liioittelun kautta pornografian parodiaksi, jonka loppu on lainaa markiisi de Saden kirjasta Sodoman 120 päivää. Päähenkilön pakkomielteisyys tuo myös mieleen Philip Rothin Portnoyn taudin, jossa ”runkkaamisen Raskolnikov”, seksihullu Alex pyrkii aktiin kaiken elävän ja kuolleen kanssa.

Kender ei käytä lukijan asemaa helpottavaa kaikkitietävää kertojaa, vaan vie lukijan suoraan päähenkilön mieleen. Kerrontastrategia on tyypillinen hänen tuotannolleen. Poistamalla tekstistä kaiken vastenmielistä teemaa kehystävän aineiston, hän näyttää paljaana sen, mitä löytyy arvostetuista kulttuuri- ja viihdeteollisuuden tuotteista, kun lajityypilliset pehmusteet poistetaan. ”Jos poistat Katja Ketun Kätilöstä tai Amerikan Psykosta kaiken muun paitsi väkivallan, saat novellini”, Kender sanoi haastattelussa. Syytökset lapsipornosta ovat absurdeja, ennemminkin novelli olisi ollut hyvää aineistoa tänä keväänä Helsingin yliopistossa järjestettyyn luentosarjaan Kirjallisuus ja paha, jonka kurssikuvauksesta tässä sitaatti:

‘”Kurssilla tutustutaan, miten pahuus on ilmentynyt erityisesti  eurooppalaisessa kaunokirjallisuudessa, sekä filosofiseen ja sosiologiseen tutkimukseen pahuudesta. Erityisesti syvennytään mm. kaunokirjallisuuden historian kuuluisiin pahoihin henkilöhahmoihin; inhimillisen ja yliluonnollisen pahuuden figuureihin kaunokirjallisuudessa; väkivallan representaatioon; shokeeraamiseen ja transgressioon kaunokirjallisuudessa; sekä ajatteluun kirjallisuuden vaaroista, “huonosta” kirjallisuudesta epämoraalisena tai pahoihin tuloksiin johtavana. Kurssi tarjoaa laaja-alaisen johdatuksen pahuuden tematiikkaan kaunokirjallisuudessa.”’

Suomen PEN

* * *

Kannaotto on lähetetty Viron PEN:ille ja se julkaistaan Virossa.

Ilmoittautuminen Arvokkaat sanat -seminaariin avautuu tänään

Comments Off on Ilmoittautuminen Arvokkaat sanat -seminaariin avautuu tänään

Arvokkaat sanat – Pohjoismais-virolainen sananvapausseminaari

Viron PEN ja Pohjoismaiden PEN-keskukset kokoontuvat yhteiseen verkostotapaamiseen Helsinkiin 7.9.2016. Kokouksen yhteydessä  järjestetään julkinen, kaikille avoin sananvapauden tilaa maissamme käsittelevä seminaari 9. syyskuuta. Ilmoittautuminen Priceless Words Arvokkaat sanat -seminaariin käynnistyy tänään. Lämpimästi tervetuloa!

Arvokkaat sanat – Pohjoismais-virolainen sananvapausseminaari

Kuva: Jukka Laajarinne

Kuva: Jukka Laajarinne

Perjantai 9.9.2016

13.0017.00

TING-sali, Pohjoismainen kulttuuripiste

Kaisaniemenkatu 9, Helsinki

Tänä vuonna juhlitaan 250-vuotiasta lehdistönvapautta ja pohjoismaista julkisuusperiaatetta. Pohjoisissa demokraattisissa tasavalloissa syvälle juurtunutta lehdistön- ja sananvapautta arvostetaan korkealle.

Kirjoittajien kansainvälinen sananvapausjärjestö PEN seuraa sananvapauden tilaa maailmanlaajuisesti. Pohjoismais-virolaisessa Arvokkaat sanat -sananvapausseminaarissa Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron PEN-keskusten edustajat käsittelevät sananvapautta kiinnostavien vieraiden kera ja kutsuvat yleisön mukaan keskustelemaan.

1. OIKEUS PUHUA

Sananvapaudesta väitellään kiivaasti niin Pohjoismaissa kuin Virossa. Puolassa ja Unkarissa uudet lait haastavat sananvapauden, jopa demokratian. Miltä sananvapauden tulevaisuus näyttää Skandinaviassa ja Pohjanlahden ympärillä? Onko demokratia uhattuna maissamme ja voiko sananvapaus jopa uhata demokratiaa?

Aiheesta keskustelevat kustannustoimittaja, kirjallisuustieteilijä Kerstin Almegård (Ruotsi), kirjailija, mediatutkija, professori Elisabeth Eide (Norja), toimittaja Niels-Ivar Larsen (Tanska) ja kirjailija, Japanin kielen ja kulttuurin tutkija Rein Raud (Viro). Paneelia moderoi mediatutkija, professori Anu Koivunen (Suomi).

– Kahvitauko –

2. ONKO VAARALLISTA KIRJALLISUUTTA OLEMASSA?

Sanat ovat vahvoja ja hauraita yhtä aikaa. Joskus ne ovat käyvät kalliiksi – kirjoittajat ovat joutuneet maksamaan hinnan sanoistaan kautta aikain. Menneestä nykyhetkeen: mikä tekee kirjasta vaarallisen? Luodaanko vaarallista kirjallisuutta yhä?

Aiheesta keskustelevat kirjailija Hassan Blasim (Irak/Suomi), kirjailija, kriitikko, kääntäjä Kätlin Kaldmaa (Viro), kirjailija, runoilija Sjón (Islanti) ja kirjailija, runoilija Kári Tulinius (Islanti). Paneelia moderoi kirjailija Sirpa Kähkönen (Suomi).

KIELI
Seminaarin kieli on englanti.

ILMOITTAUTUMINEN
Seminaari on ilmainen ja suunnattu kaikille kirjallisuudesta ja sananvapausasioista kiinnostuneille. Seminaari vaatii ilmoittautumisen rajallisen paikkamäärän vuoksi. Ilmoittautuminen on avoinna 17.6.–31.8. tai niin kauan kuin paikkoja riittää.

Varmista paikkasi ja ilmoittaudu Pohjoismaisen kulttuuripisteen sivujen kautta (ilmoittautumislinkki avautuu 17.6.).

STREAMAUS
Seminaaria voi seurata reaaliajassa, stream-yhteydestä huolehtii Ilona IT. Live-linkki päivitetään Pohjoismaisen kulttuuripisteen sivuille lähempänä ajankohtaa.

SAAVUTETTAVUUS
TING-sali Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä on esteetön. Avustavat koirat ovat tervetulleita.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Suomen PEN:in, Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Seminaaria ovat tukeneet Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto, Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto. Suomen PEN kiittää yhteistyöstä Ulkoasiainministeriötä ja Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristöä ja Kulttuurikeskus Caisaa.

Tiedustelut

Yhteyshenkilö 13.7.2016 saakka:

Johanna Sillanpää, Toiminnanjohtaja, Suomen PEN, pentiedotus(at)gmail.com, +358 40 217 1280

Yhteyshenkilö 14.7.2016 lähtien:

Marianne Bargum, Varapuheenjohtaja, Suomen PEN, marianne.bargum(at)gmail.com

Pohjoismainen kulttuuripiste:

Emilia Koivunen, Vanhempi erityisasiantuntija, viestintä, ek(at)kulturkontaktnord.org, +358 10 583 1032

Haussa osa-aikainen järjestösihteeri

Comments Off on Haussa osa-aikainen järjestösihteeri

Suomen PEN etsii osa-aikaista JÄRJESTÖSIHTEERIÄ

Pen Finland Kirjoittajien sananvapausjärjestö Suomen PEN etsii osa-aikaista järjestösihteeriä avustamaan järjestön toiminnassa. Tehtävä sopii hyvin pientä lisäansiota ja työkokemusta etsivälle kirjallisuuden kenttää tuntevalle henkilölle, joka on kiinnostunut sananvapaus- ja ihmisoikeusasioista sekä järjestötoiminnasta. Työajasta ja palkkauksesta sovitaan erikseen.

Järjestösihteeriltä vaaditaan molempien kotimaisten kielten ja englannin hallintaa sekä hyviä viestinnällisiä ja IT-taitoja. Suomen PEN:illä ei ole toimitiloja, mutta tehtävää on mahdollista hoitaa esim. kotoa käsin.

Järjestösihteerin tehtäviin kuuluu:

  • Jäsenlaskutus (kerran vuodessa) ja jäsenrekisterin ylläpito
  • Johtokunnan sihteerinä toimiminen ja kokousjärjestelyt (kokouksia keskim. 6–8 vuodessa)
  • WordPress-pohjaisten kotisivujen päivittäminen
  • Tiedotustehtäviä sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta.

Henkilön oman kiinnostuksen ja käytettävissä olevan ajan mukaisesti järjestösihteerin on mahdollista avustaa PEN:in tapahtumajärjestelyissä, tuottaa erilaisia tekstejä ja ottaa isompi rooli järjestön tiedotuksessa. Tehtävä on määräaikainen, aluksi ajalla 1.8.–31.12.2016. Valittava henkilö perehdytetään tehtävään ja järjestön toimintaan heinäkuussa.

Kysy lisätietoja ja lähetä vapaamuotoinen hakemus ansioluettelosi kera 27.6.2016 mennessä toiminnanjohtaja Johanna Sillanpäälle, os. pentiedotus(at)gmail.com tai puheenjohtaja Sirpa Kähköselle, os. sirpanen(at)gmail.com.

Suomen PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden sananvapausyhdistys, joka kuuluu yli 100 maassa toimivaan kansainväliseen PEN-järjestöön, PEN Internationaliin. Peruskirjansa mukaisesti PEN puolustaa ja edistää kirjallisuutta sekä taiteen- ja ilmaisunvapautta kaikkialla maailmassa.  Tavoitteidensa toteuttamiseksi Suomen PEN tekee aloitteita ja kannanottoja, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, järjestää keskustelu-, esitelmä- ja kulttuuritilaisuuksia sekä muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää toimintaa.

Turvakaupunki ei ole vuoden tai kahden projekti

Comments Off on Turvakaupunki ei ole vuoden tai kahden projekti

Safe Haven – vapaan ilmaisun turvaksi -paneeli Maailma kylässä -festivaaleilla 29.5.2016

Eva Neklyaeva, Jowan Safadi, Lisen Sundqvist, Veikko Kunnas, Helge Lunde & Nasrin Madani.

Eva Neklyaeva, Jowan Safadi, Lisen Sundqvist, Veikko Kunnas, Helge Lunde & Nasrin Madani.

Suomen PEN:in, Kepa ry:n ja Kulttuuria kaikille -palvelun Safe Haven -paneelikeskustelussa pohdittiin turvakaupunkien merkitystä sekä taiteilijoille että kaupungeille. Keskustelua johtanut kuraattori ja tuottaja Eva Neklyaeva kertoi alkuun konkreettisen esimerkin isästään, valkovenäläisestä runoilijasta ja ihmisoikeuspuolustajasta Vladimir Neklyaevista, joka asui 2000-2004 Suomen PEN:in ja Helsingin kaupungin residenssissä. Helsingin vuodet olivat Neklyaeville tärkeitä, tuottoisia ja ennen kaikkea turvallisia. Palattuaan Valko-Venäjälle Vladimir Neklyaev vangittiin ja pakotettiin vuosien kotiarestiin. PEN myönsi 2013 sananvapauspalkintonsa Eva Neklyaevalle työstä Valko-Venäjän ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta.

Iranilaisesta, nykyisin Malmössä asuvasta Nasrin Madanista tuli Växjön kaupungin ensimmäinen turvakaupunkikirjailija 2012. 17-vuotinaana Iranissa esikoisteoksensa julkaisseelle Madanille vuodet Ruotsissa ovat merkinneet vapautumista: esikoista seurasi sensuuri ja Madani totesi, ettei hänen Ruotsissa julkaistua novellikokoelmaansa olisi voitu julkaista Iranissa. Ruotsissa hänen kertomuksiaan on ilmestynyt myös kahdessa kokoelmassa. “Maan hallitus rajoittaa aivan kaikkien sananvapautta, taiteilijoiden on pakko sensuroida itseään”, Nasrin toteaa taiteilijan työn edellytyksistä kotimaassaan.

PEN:in ja Helsingin kaupungin Safe City for Writers -ohjelma lakkautettiin vuonna 2012 ja uutta järjestelyä on etsitty siitä asti. Tänä keväänä Helsingin kaupungin perustamaa Safe Haven Helsinki -residenssiä koordinoivat Perpetuum Mobile ja HIAP – Helsinki International Artist Programme. Paneeliin osallistuneesta muusikko Jowan Safadista tuli maaliskuussa ensimmäinen Safe Haven Helsinki -taiteilija. Sunnuntaisen paneelin jälkeen häntä odotti paluumatka takaisin Haifaan, Palestiinaan. Kuka muu olisi parempi vastaamaan siihen, mitä residenssin jälkeen tapahtuu.

“En tiedä”, Jowan vastaa kysymykseen. Hänelle työntäyteiset kuukaudet Helsingissä ovat olleet taukoa paranoiasta, joka seuraa häntä paitsi kotona Palestiinassa myös useissa naapurimaissa. “Jos et voi laulaa jumalasta, seksistä, politiikasta, mistä sitten laulat?”, hän kysyy. Paluu on stressaava ja vaatii matalalla profiililla toimimista. “Jossain vaiheessa sinun on annettava periksi, mutta en halua.” Jowan tahtoisi työskennellä vapaasti kotimaassaan omalla kielellään. Tällä hetkellä mahdollisuudet siihen ovat kuitenkin huonot. Yhteys turvakaupungista lähtevään taiteilijaan ei voi katketa vaan residenssiorganisaation on arvioita myös kotimaahansa palaavien taiteilijoiden työn edellytyksiä ja turvallisuustilannetta. Tällöin verkottuminen ja asiantunteva taustaorganisaatio on tarpeen.

Miksi kaupungit sitten perustavat turvaresidenssejä? Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen osastopäällikkö Veikko Kunnas vakuuttaa, että kyse on arvoista: turvakaupunkitoiminta tukee Helsingin kaupunkin edustamia arvoja ja sen kulttuuripoliittisia linjauksia. Nykytilanteessa kaupunkien on pohdittava identiteettiään, sitä, millaisen yhteisön ne tahtovat asukkailleen tarjota – kunnat ovat maailmankyliä, jotka eivät voi sulkeutua maailman tapahtumien ulkopuolelle, näkee Kulttuurinen moninaisuus -hankkeen projektikoordinaattori Lisen Sundqvist, joka edusti paneelissa turvakaupunkitoimintaan liittymistä pohtivaa Pietarsaaren kaupunkia. “Turvakaupungit vaativat kuitenkin pidempää sitoutumista – residenssin perustaminen ei ole vuoden tai kahden projekti”, hän painottaa.

Pietarsaaressa on pohdittu International Cities of Refuge Networkiin liittymistä. ICORN:n asiantuntemusta turvakaupunkitoiminnassa täydentää muun muassa PEN International, joka arvioi ICORN:n saamia turvaresidenssihakemuksia. 10-vuotiaalla turvakaupunkien verkostolla on nyt jo 56 – sunnuntaina kuullun mukaan pian 60 jäsentä. Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa jäsenkaupunkeja ei ole. Ruotsiin niitä syntyy nyt viljalti. Helge Lunde, Stavangerissa toimistoa pitävän ICORN:n toiminnanjohtaja huomauttaa, että tärkeintä verkostolle ei kuitenkaan ole siihen liittyvien kaupunkien määrä vaan niiden laatu. Hän kiittelee Helsingissä useiden partnerien kanssa jo tehtyä työtä – residenssiä tukee Muusikkojen liitto, joka on avustanut Jowan Safadia mm. työskentely- ja tuotantotukien hakemisessa sekä Anna Lindh -säätiön Suomen verkosto. Myös PEN on ollut mukana tukemassa ja lobbaamassa turvakaupunkitoimintaa Helsingissä alusta asti. Keskustelut turvakaupungin tulevaisuudesta Helsingissä jatkuvat ja ovat Pietarsaaressa käynnistymässä.

Jos haluat tukea taiteilijoiden ilmaisunvapautta ja turvakaupunkitoiminnan jatkuvuutta Helsingissä, idean toteutumista Pietarsaaressa tai missä tahansa muussa Suomen kaupungissa, vetoa kunnallispoliitikkoihin ja kaupunginvaltuustoon. Toiminnan toteutumiselle vaaditaan poliittinen päätös, toteavat Veikko Kunnas ja Helge Lunde. Kaupunki on rahoittanut Safe Haven Helsinki -ohjelmaa vain vuodeksi ja jatko vaatii jälleen uuden poliittisen päätösprosessin, mutta asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa.

Alina Kulo haastatteli Perpetuum Mobilen toiminnanjohtaja Marita Muukkosta ja Suomen PEN:in toiminnanjohtaja Johanna Sillanpäätä Yle Puheen Hyviä uutisia -lähetykseen Safe Haven Helsingistä ja turvakaupungeista Maailma kylässä -festivaaleilla: kuuntele haastattelu Yle Areenassa (n. 18 min 20 s).

MK6_2016

Maryan Abdulkarim & Nasrin Madani

Nasrin Madani on saanut oleskeluluvan Ruotsissa eikä hän haaveile paluusta kotimaahansa. Hän kertoi Maryan Abdulkarimin haastattelussa sunnuntaina avoimesti naisten ja vähemmistöryhmien kokemasta sorrosta  Iranissa, olipa kyse pukeutumisesta, avioitumisesta tai uravalinnoista. Itsemääräämis- ja seksuaalioikeuksissa – kaikessa kyse on sananvapaudesta, Madani painottaa. Hänelle lähtö kotimaasta maksoi perheen ja ystävien menettämisen, yhteyksiä on jopa vaarallista pitää.  Malmössä hän opiskelee ruotsia, tekee osa-aikatöitä, aikoo pyrkiä opiskelemaan lakia – ja kirjoittaa vapaasti vailla sensuuria ensimmäistä kertaa elämässään.

Suomen PEN kiittää panelisteja tärkeistä keskusteluista ja runsasta  yleisöä kiinnostuksesta! Kiitämme myös kaikkia muita yhteistyökumppaneitamme festivaaleilla sekä Maailman kylässä- ja Maailman kirjat -tiimejä Nasrin Madanin ja Helge Lunden vierailujen mahdollistamisesta!

“Taistelu vihapuhetta vastaan on jo voitettu!”

Comments Off on “Taistelu vihapuhetta vastaan on jo voitettu!”

Missä kulkee sananvapauden ja vihapuheen raja? Paneeli Maailma kylässä -festivaaleilla

Jarmo Koponen, Jessikka Aro, Abdirahim Hussein ja Anni Valtonen.

Jarmo Koponen, Jessikka Aro, Abdirahim Hussein ja Anni Valtonen.

Viestintä ja Kehitys -säätiö Vikesin media-asiantuntija Jarmo Koponen, Ylen tutkiva toimittaja Jessikka Aro ja Yle Puheen Ali ja Husu -ohjelman toimittaja Abdirahim Hussein keskustelivat sananvapauden ja vihapuheen välisestä rajanvedosta Maailman Kuvalehden toimituspäällikkö Anni Valtosen haastattelussa Vikesin, Maailman Kuvalehden ja Suomen PEN:in paneelissa Lavaklubilla Maailma kylässä -festivaaleilla 28.5.2016.

Vihapuhe ei ole pelkkää tunnetta. Se on henkilöön tai ryhmään käyvää puhetta, inhottavimmillaan ahdistavaa väkivallalla, kuolemalla ja muilla törkeyksillä fantasiointia, joka voi olla myös tietoinen propagandan väline, määrittelevät panelistit vihapuheen. Toimittajana pitkään toiminut Jarmo Koponen toteaa kuitenkin, ettei sananvapauden rajoittaminen esimerkiksi lailla tunnu mielekkäältä ja jokainen julkisen tehtävän vastaanottanut henkilö joutuu sietämään enemmän myös vihamielistä palautetta.

Pesäpallomailapartioita paennut ja Suomen somalialaisten liiton toimistolla sianpään paketissa vastaanottanut Abdirahim “Husu” Hussein huomauttaa, että internetin ja sosiaalisen median mahdollistama netissä huutelu on suurimmaksi osaksi lievempää kuin teoiksi purkautuva viha, jota esimerkiksi vähemmistöryhmät kokevat. Perheen pyynnöstä hän on luopunut taksin ajamisesta. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse sietää sylkykuppina olemista: “Olen kyllästynyt olemaan päivystävä somali, päivystävä muslimi ja päivystävä maahanmuuttaja”, hän toteaa. Uhkauksista hän on tehnyt rikosilmoituksia, mutta niiden paljouden vuoksi hän on valinnut henkilökohtaiseksi vihapuheenvastustuskeinokseen julkisen nöyryyttämisen tien ja julkaisee saamiaan viestejä Facebook-tilillään. Suomen PEN myönsi sananvapauspalkintonsa Abdirahim Husseinille viime vuonna.

Muun muassa propagandaa ja Venäjän trollitehtaiden mekanismeja tutkinut Jessikka Aro on myös julkaissut saamiaan viestejä, vaikka niiden lukeminen ja toistaminen on tuskallista. Ystävien ja työyhteisön tuki auttaa selviämään kuvottavasta palautteesta. Työssä kestää, kun ymmärtää sen, ettei loka kohdistu häneen henkilönä – kuka tahansa järjestäytynyttä trollitoimintaa tutkiva journalisti saisi saman kohtelun. Vihapuheagitaation tavoitteena on vihapuheen normalisoiminen ja moraalin rapauttaminen, Aro toteaa.

Parhaimmaksi keinoksi päihittää vihapuhe Husu Hussein kokee keskustelun: sananvapaudesta ja tavoista käyttää sitä on keskusteltava päivittäin. Jessikka Aro näkee puolestaan, että vihapuhe on jo voitettu: valtaosa suomalaisista erottaa esimerkiksi MV-lehden harjoittaman propagandan asiallisesta uutisoinnista. Hän iloitsee saamastaan kannustavasta palautteesta, jota hän saa 10 viestiä yhtä törkyviestiä kohtaan. Parannettavaa silti on: panelistit näkevät, että koululaitoksella olisi paljon annettavaa vihapuheen vastustamiseen. Yksi pakollinen puheviestinnän kurssi yliopistossa ei riitä, argumentaation ja asiallisen itseilmaisun opetuksen täytyisi halkoa koko opintietä.

MK3_2016

Kiitos loistaville panelisteille: sananvapaus tarvitsee rautaisia ammattilaisia ja rohkeita sananvapauden puolustajia Suomessakin! Kiitokset myös Vikesille ja Maailman Kuvalehdelle yhteistyöstä.

#maailmakylassa -festivaali jatkuu Rautatietorilla ja Kaisaniemessä tänään: Suomen PEN:in ohjelmassa keskustellaan turvaresidensseistä uhatuille taiteilijoille. Paneelin jälkeen toimittaja Maryan Abdulkarim haastattelee vieraaksemme Malmöstä saapunutta kirjailija Nasrin Madania Maailman kirjat -teltalla. Keskustelun aiheena on kirjoittavan naisen asema ja naisten oikeuksien toteutuminen Iranissa. Nasrin Madanin haastattelun voi lukea päivän Hufvudstadsbladetista.

PEN Maailma kylässä -festivaaleilla 28.-29.5.2016

Comments Off on PEN Maailma kylässä -festivaaleilla 28.-29.5.2016

Suomen PEN saa vieraakseen kirjailija Nasrin Madanin ja ICORN:in johtaja Helge Lunden

Safe haven paneeliMaailma kylässä -festivaalia vietetään jälleen Helsingin ydinkeskustassa Kaisaniemessä ja Rautatietorin alueella 28.-29. toukokuuta. PEN ja festivaalia järjetävä Kepa ry saavat festivaaleille mielenkiintoisia vieraita.

ICORN – International Cities of Refuge -verkostolla on 54 jäsenkaupunkia, jotka tarjoavat turvaresidenssejä uhatuille taiteilijoille. Verkosto leviää ympäri maailmaa, mutta sillä ei ole toistaiseksi jäsenkaupunkeja Suomessa. Vieraaksemme Maailma kylässä -festivaaleille saapuu iranilainen, Ruotsissa asuva palkittu kirjailija Nasrin Madani, joka oli Växjön ensimmäinen ICORN-turvakaupunkikirjailija.

Nasrin Madanin väkevät, feministiset novellit ovat joutuneet toistuvan sensuurin kohteeksi hänen kotimaassaan Iranissa. Suomen PEN julkaisee nyt Vapaa sana -kirjoitussarjassaan hänen uuden novellinsa En tom livmoder (“Tyhjä kohtu”), jonka ovat kääntäneet ruotsiksi yhteistyössä Kristian Carlsson ja kirjailija itse. Ruotsiksi Madanilta on käännetty myös kokoelma Jag har passerat torra årstider (Smockadoll Förlag, 2014).

Nasrin Madani kertoo työstään ja kokemuksistaan toimittaja Maryan Abdulkarimin haastattelussa: Nasrin Madani – naisten oikeudet Iranissa sunnuntaina 28. toukokuuta kello 15.15-16.00 Rautatietorin Amazon-lavalla Maailman kirjat -teltassa. Keskustelu käydään englanniksi ja sen jälkeen yleisön on mahdollista tavata kirjailija ja ostaa hänen signeeraamansa Jag har passerat torra årstider -kokoelma Maailman kirjat -teltassa.

Nasrin Madani ja ICORN:in toiminnanjohtaja Helge Lunde osallistuvat sunnuntaina Safe Haven – vapaan ilmaisun turvaksi -paneelikeskusteluun Mekong -lavalla Rautatietorilla kello 12.30-13.10. Keskustelua vetäjänä toimii kuraattori ja tuottaja Eva Neklyaeva, joka palkittiin Suomen PEN:in sananvapauspalkinnolla vuonna 2013. Turvaresidensseistä keskustelevat myös Pietarsaaren kaupungin Kulttuurinen moninaisuus -hankkeen projektikoordinaattori Lisen Sundqvist, Helsingin Kulttuurikeskuksen osastopäällikkö Veikko Kunnas ja palestiinalainen muusikko Jowan Safadi, josta tuli keväällä ensimmäinen Safe Haven Helsinki -taiteilija. Safadin residenssikausi toteutetaan Helsingin kaupungin, HIAP:n, Perpetuum MobilenAnna Lindh -säätiön Suomen kansallinen verkoston sekä Suomen Muusikkojen Liiton yhteistyönä. Keskustelu käydään englannin kielellä. Paneelin järjestämistä tukee Pohjoismainen kulttuurirahasto.

PEN:in ohjelma Maailma kylässä -festivaaleilla käynnistyy kuitenkin jo lauantaina 28. toukokuuta paneelikeskustelulla Vihapuhe – haaste sananvapaudelle?, joka järjestetään Taiga-lavalla eli Kansallisteatterin Lavaklubilla kello 18-18.40. Vihapuheesta ja journalismista keskustelevat Maailman Kuvalehden kustannuspäällikkö Anni Valtosen haastattelussa toimittajat Jessikka Aro,  Jarmo Koponen ja Abdirahim “Husu” Hussein, joka sai PEN:in sananvapauspalkinnon vuonna 2015. Keskustelun järjestävät PEN:in kanssa Viestintä ja Kehitys -säätiö Vikes ja Maailman Kuvalehti.

Tervetuloa tapahtumiimme Maailma kylässä -festivaaleille!
Pääsy festivaalialueelle on ilmainen.

Lisätiedot:
Nasrin Madanin haastattelut:
Johanna Sillanpää, Suomen PEN:in toiminnanjohtaja,+358 40 2171 280, pentiedotu(at)gmail.com
Vihapuhe – haaste sananvapaudelle? Facebookissa
Maailman kirjat Facebookissa
Koko festivaaliohjelma
Tapahtumapaikat ja aluekartta
Festivaali sosiaalisessa mediassa: #maailmakylässä ja Maailma kylässä | World Village Festival

Ilmaisunvapausklubi: kuvantekijöiden ilmaisunvapaus

Comments Off on Ilmaisunvapausklubi: kuvantekijöiden ilmaisunvapaus

ILMAISUNVAPAUSKLUBI: KUVANTEKIJÖIDEN ILMAISUNVAPAUS

Jyrki Vainio: Sananvapaus. Piirros Julkaistu 4.5.2016 Turun Sanomissa.

Jyrki Vainio: Sananvapaus. Piirros Julkaistu 4.5.2016 Turun Sanomissa.

Päivälehden museo, Ludviginkatu 2–4, Helsinki

Keskiviikko 18.5.2016

Klo 17.30–19.30

 

Sananvapausjärjestö Suomen PEN:in Ilmaisunvapausklubilla Päivälehden museossa keskustellaan kuvantekijöiden ilmaisunvapaudesta keskiviikkona 18. toukokuuta kello 17.30 alkaen. Suomen PEN:in johtokunnan jäsen ja toimittaja Ville Hänninen keskustelee aiheesta sarjakuvataiteilija Johanna Rojolan, kuvittaja Ville Tietäväisen ja pilapiirtäjä Jyrki Vainion kanssa. Tapahtuman aluksi kuullaan Ranskan kulttuuri-instituutin johtajan Jeannette Bougrabin keynote-puheenvuoro (kieli: englanti/ranska).

Ilmaisunvapausklubin ohessa on mahdollisuus tutustua Päivälehden museon pysyvään sananvapauden tilannetta maailmalla hahmottavaan näyttelyyn sekä 3.5. avautuneeseen lapsille suunnattuun Somecity – vapaus viestiä -näyttelyyn. Tilaisuuteen ja näyttelyyn on vapaa pääsy.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva on voimakas, kieli- ja kulttuurirajoja ylittävä työkalu, jonka lukemiseen ja luomiseen vaaditaan taitoa. Aivan erityisesti sitä vaatii pilakuva, joka tutkii ja kokeilee kulttuurisia rajoja sananvapaudesta ns. hyvän maun rajoihin. 2000-luvulla etenkin uskonnolliset pilakuvat ovat herättäneet voimakkaita reaktioita: tanskalaisen Jyllands-Postenin syyskuussa 2005 julkaisemien Muhammad-pilakuvien seuraukset olivat moninaisia ja koettelivat kansainvälistä diplomatiaa. Suomessa kohua herätti Kaltion julkaisema Ville Rannan sarjakuva, jossa käytiin läpi Muhammad-pilakuvajupakan vaiheita.

Väittely pilapiirroksista sai uudet mittasuhteet ranskalaisen Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen 7.1.2015 tehdyn tuhoisan terrori-iskun myötä. Lukuisat kansainväliset sarjakuvataiteilijat ottivat kantaa iskuun ja muistivat uhreja julkaisemalla kuvia. Suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden reaktioista tapahtuneeseen koottiin muistonäyttely keväällä 2015, mutta näyttelyllä oli vaikeuksia löytää esityspaikkaa.

Keskustelu ei ole rajoittunut pilakuviin. Posti julkaisi viime syksynä tiedotteen, jossa esitettiin keväällä 2016 julkaistavaksi aiottu Sananvapaus-postimerkkisarja. Taiteilija Ville Tietäväisen suunnittelemissa merkeissä kuvataan Suomessa kiisteltyjä keskustelunaiheita polaaristen ääripäiden kautta. Huhtikuussa Posti ilmoitti, ettei se julkaise sarjaa negatiivisen palautteen vuoksi. Tietäväinen kertoi Ylen haastattelussa pettymyksestään Postin sananvapautta kaventavaan päätökseen ja että osa palautteesta on rasistisen trolliliikkeen masinoimaa.

 

Miten sananvapaus maassamme voi?

Millaisia haasteita kuvantekijät kohtaavan työssään taiteen- ja ilmaisunvapauden osalta?

Onko kuvantekijöiden ilmaisunvapaus kaventunut, ja mitä tilanteessa tulee tehdä?

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan ja osallistumaan ajankohtaiseen keskusteluun!

Tapahtuma Facebookissa.

* * *

Aiheeseen liittyvää:

18.5.2015 Sananvapauskylä ei toteudu

9.5.2015: PEN-yhteisöt ympäri maailmaa tuomitsevat Charlie Hebdo -iskun

9.5.2015: Ville Hänninen: Kohti vapaampaa kuvaa

29.2.2012: Suomen PENin sananvapauspalkinto Ville Rannalle!

Ainon nimipäivillä 10.5.2016

Comments Off on Ainon nimipäivillä 10.5.2016

Neljänsiä Ainon nimipäiviä vietettiin eilen

Ainon nimipäivät 10.5.16

SKS:n viestintäjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki toivotti vieraat tervetulleiksi.

Kaunis toukokuinen alkuilta keräsi 50 hengen yleisön Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hoteisiin juhlistamaan kirjailija Aino Kallasta, Suomen PEN:in perustajajäsentä.

Tilaisuuden aluksi Suomen PEN:in puheenjohtaja, kirjailija Sirpa Kähkönen luki Suomen Journalistiliiton lanseeraaman sananvastuuvalan, johon hän toivoi yleisönkin yhtyvän:

Ilmaisen itseäni ihmisoikeuksia kunnioittaen. Vihapuhe ei vaienna minua. Kannan vastuun sanoistani.

Kähkönen vetosi yleisöön myös PEN:in mahdollisina tukijoina ja muistutti, että suuri osa järjestön tekemästä sananvapaustyöstä ei näy ulospäin. PEN tukee monin tavoin hädässä olevia kirjoittajia. Myös me Suomen PEN:issä saamme avunpyyntöjä, aivan viime aikoina erityisesti Bangladeshista, jossa sekulaarit kirjoittajat, bloggarit ja kustantajat ovat vaarassa.

Tilaisuudessa esittäytyi Aino Kallas Seura, joka juhlii 29. syyskuuta 10. toimintavuottaan juhlaseminaarissa SKS:lla. Seuran puheenjohtaja Silja Vuorikuru toi terveiset Tarton kirjallisuusarkistosta, josta myös löytyy runsaasti Kallakseen liittyvää aineistoa. Seuran jäsen Erja Noroviita tulkitsi paitsi Kallaksen novellin, kertoi huhtikuussa perustetun Lopen Syrjä-seuran toiminnasta – tarkoituksena on mm. kunnostaa Kallaksen nuoruuden kesäpaikka Syrjän kylällä.

Nimipäivillä esiintyivät Aino Kallaksen kirjailijasisaret, joilla kaikilla on jonkinlainen side päivän päähenkilöön. Taija Tuominen tunnusti rakkautensa kirjallisuuteen syntyneen äidinkielenopettajaltaan saamansa Sudenmorsiamen kautta – Tuominen oli lukenut läpi kotikylässään vierailevan kirjastoauton. Sittemmin hän on opettanut kirjoittamista halki Suomen ja nykyään lahjoittaa löytämiään Sudenmorsiamia oppilailleen.

Riikka Pelo rohkeni puhua “Minun Ainosta”, vaikka hän myönsi otsikon omistusmuodon herättävän kauhua. Sillä miten kukaan voi omistaa Ainoa, “suurta levottomuutta nimeltä ihminen”? Kallas opetti Riikka Pelon kirjoittamaan, Aino oli mentori ja esikuva. Pelo jakoi tilaisuudessa myös “toisten Ainon”: Nórdica Libros on juuri julkaissut Sudenmorsiamen espanjaksi. Teoksen on espanjantanut Luisa Gutiérrez Ruiz, Pelon esikoisromaanin Taivaankantajan kääntäjä. Sara Moranten kuvitusta teokseen La Novia del lobo voi ihastella Youtube-videolta:

Nimipäiville saatiin vieraita myös Viron PEN:istä. Kirjailija Kai Aareleid valitsi alustuksensa aiheeksi Kallaksen monista kaupungeista Pietarin. Päiväkirjamerkinnät vuosilta 1900-1903 kertovat, että kirjailijauraansa aloittevan Kallaksen oli vaikea sopeutua Pietariin. Hän kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, avioliitossa Oskar Kallaksen kanssa oli särönsä ja perhevelvollisuuksien ja taiteilijapyrkimysten välillä kovaa ristivetoa. Mutta mitä Aino Kallaksesta olisi tullut kirjailijana ilman Pietarin vuosia? Varmaa on ainakin, että ulkomaalainen nainen, joka tunsi itsensä avain samalla tavalla ulkopuoliseksi Pietarissa sata vuotta Kallaksen jälkeen, ei olisi löytänyt lohtua Kallaksen teksteistä ilman kirjailijan kokemia kolmea kovaa Pietarin vuotta, päättää Aareleid.

Lämpimät kiitoksemme yleisölle, kaikille puhujille, PEN:in Naiskirjailijakomitean aktiivisille jäsenille, SKS:lle hyvästä ja jatkuvasta yhteistyöstä sekä Aino Kallas Seuralle liittymisestä mukaan tapahtuman totteuttamiseen! Nähdään ensi vuonna!

Makupaloja nimipäiviltä galleriassa, kuvat Johanna Sillanpää / Suomen PEN.

Suomen PEN allekirjoitti Sanomalehtien Liiton Maailman sananvapauden päivän ilmoituksen ja osallistuu #sananvastuu-kampanjaan

Comments Off on Suomen PEN allekirjoitti Sanomalehtien Liiton Maailman sananvapauden päivän ilmoituksen ja osallistuu #sananvastuu-kampanjaan

Media-ala puolustaa yhteisvoimin vastuullista sananvapautta

Sanomalehtien Liiton lehdistötiedote 3.5.2016

Sananvapauden_paiva_someSanomalehdet julkaisevat tänään 3. toukokuuta kansainvälisenä sananvapauden päivänä vastuullista sanankäyttöä puolustavien järjestöjen allekirjoittaman yhteisilmoituksen. Sanomalehtien Liiton tuottamassa ilmoituksessa kaksikymmentä media-alan toimijaa ottaa yhdessä kantaa vastuullisen sananvapauden puolesta.

Sananvapauden puolesta työskentelevät järjestöt ja yhdistykset haluavat yhdessä ilmaista näkemyksensä, että vihapuhetta, mustamaalausta, uhkailua ja henkistä väkivaltaa on virheellistä perustella sananvapaudella. Järjestöt sitoutuvat toimimaan vastuullisen sanankäytön puolesta ja kehottavat jokaista miettimään, miten itse käyttää sanoja.

Allekirjoittajina ovat Sanomalehtien Liiton lisäksi muiden muassa Viestinnän Keskusliitto, Suomen Journalistiliitto, Suomen Kustannusyhdistys, Aikakauslehtien liitto, MTV ja Yleisradio sekä useita päätoimittaja-, toimittaja- ja kirjailijajärjestöjä. Mukana on myös RadioMedia, jonka ilmoitustekstiin perustuva radiomainos pyörii kaupallisilla radiokanavilla viikon ajan 3.5. alkaen.

”Yhteisesiintyminen nähtiin tärkeäksi, koska olemme laajalla rintamalla huolissamme sananvapauteen kohdistuvista uhkista. Suomi on lehdistönvapauden ykkösmaa, mutta asema ei pysy itsestään. Samalla haluamme kunnioittaa maailman vanhimman painovapausasetuksen 250-vuotisjuhlaa, jonka vuoksi kansainvälinen lehdistönvapauskonferenssi on parhaillaan koolla Helsingissä”, Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg perustelee.

Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa: “Sanoilla on valtava voima. Niillä voi saada aikaan mitä vain. Käytetään niitä viisaasti.”

”Vapaa yhteiskunta ja vapaa sana ovat erottamattomia. Niin ovat myös sananvapaus ja siihen liittyvä vastuu”, toteaa Viestinnän Keskusliiton lakiasiainjohtaja Satu Kangas.

“Journalistinen vastuullinen sananvapaus on Suomea rakentava voima, jonka tuloksena koko yhteiskunta kehittyy. Sen arvo kannattaa ymmärtää ja sitä suojella”, kommentoi Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström korostaa, että merkittävä tekijä Suomen hyvän lehdistönvapauden taustalla on media-alan vapaaehtoinen itsesääntely. ”Journalistin ohjeet velvoittavat korkeaan ammattietiikkaan. Kunpa muutkin suomen kielen käyttäjät ymmärtäisivät, ettei sananvapaus säily ilman jatkuvaa vaivannäköä.”

Allekirjoittajat
Aikakauslehtien liitto
Aikakauslehtien Päätoimittajat ry
International Press Institute, Suomen-ryhmä
Julkisen sanan neuvosto
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry
MTV
Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ry
Palkansaajalehdet Pale ry
Päätoimittajien Yhdistys
RadioMedia ry
Sanomalehtien Liitto
Suomen Journalistiliitto
Suomen Kaupunkilehtien Päätoimittajat ry
Suomen Kirjailijaliitto
Suomen Kustannusyhdistys
Suomen PEN
Suomen tietokirjailijat ry
Toimittajat ilman rajoja, Suomen-osasto
Viestinnän Keskusliitto
Yle

Lisätietoja:

Jukka Holmberg
liittojohtaja
Sanomalehtien Liitto
jukka.holmberg@sanomalehdet.fi
040 735 1690

Sirpa Kirjonen
Johtaja, kuluttaja- ja mediamarkkinointi
Sanomalehtien Liitto
sirpa.kirjonen@sanomalehdet.fi
040 777 7210

Pohjoismaiden ja Viron PEN:in yhteinen kannanotto Bangladeshista

Comments Off on Pohjoismaiden ja Viron PEN:in yhteinen kannanotto Bangladeshista

Bangladeshin sekulaarien bloggareiden ja toisinajattelijoiden tueksi – PEN-järjestöt Pohjoismaissa ja Virossa tuomitsevat raakuudet ja vaativat suojelua niille, jotka ovat vaarassa

 

27.4.2016

Sananvapaus on jälleen vakavasti uhattuna Bangladeshissa, jossa neljä toisinajattelijaa on murhattu kuukauden sisällä:

  • 25. huhtikuuta Xulhaz Mannan, HLBT-lehti Roopbaania toimittanut, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjn oikeuksia ajanut aktivisti ja hänen aktivistiystävänsä, Yhdysvaltojen lähetystössä työskennellyt Tanay Mojumdar murhattiin Mannanin asunnossa Dhakassa.
  • 23. huhtikuuta veitsin aseistautuneet miehet hakkasivat Rajshahissa hengiltä professori, tutkija ja kulttuuriaktivisti Rezaul Karim Siddiquen.
  • Lakia opiskeleva Nazimuddin Samad kirjoitti islam-kriittisen päivityksen Facebook-sivuilleen ja murhattiin raa’asti Dhakassa 7. huhtikuuta.
Xulhaz Mannan, PEN International

Xulhaz Mannan, PEN International

RKS

Rezaul Karim Siddique, kuva PEN International

Nazimuddin Samad, kuva PEN International

Nazimuddin Samad, kuva PEN International

Vuonna 2015 viisi sekulaaribloggaria, verkkoaktivistia, kirjoittajaa ja kustantajaa murhattiin hyökkäyksissä. Henkensä menetti myös Avjit Roy, Bangladeshin johtavan sekulaariblogin, Mukto-Monan, perustaja.

Nämä raakalaismaiset teot viestivät pelottelusta. Hiljaisuuden, pelon ja äärimmäisen vaaran ilmapiiri ympäröi Bangladeshin maallisesti ajattelevia ihmisiä. Viime aikojen hyökyvä ääri-islamistisen terrorismin aalto toisinajattelijoita sekä uskonnollisia ja seksuaalisia vähemmistöryhmiä vastaan on hälyttävä. Se on odottamatonta maalta, jolla on moninainen kansallinen identiteetti ja mittava suvaitsevaisuuden historia.

Sitten vuoden 1975 Bangladesh on käynyt läpi uskonnollisen mullistuksen kahden sotilaallisen hallitsijan alla. Opiskelijaliikkeen käynnistämän kansannousun jälkeen joulukuussa 1990 Bangladesh siirtyi uuteen parlamentaarisen demokratian kauteen vuonna 1991. Demokraattiset johtajat tekivät kuitenkin vaarallisen liittouman islamististen puolueiden kanssa hyötyäkseen vaaleissa. Sen tuloksena islamistinen narratiivi on kasvattanut jalansijaansa demokraattisessa valtiomuodossa. Nykyinen Awami-liiton johtama hallitus tuli valtaan 2014 vilpillisen, kansainvälisiä standardeja kaihtavan vaalimenettelyn myötä.  Äänestys suoritettiin opposition boikotista huolimatta. He vaativat uskottavaa vaalitoimikuntaa islamistien hiljaisen tuen rohkaisemana. Uskottavan demokraattisen ympäristön ja moniäänisen politiikan puuttuessa islamistit koettelevat nyt voimiaan. Toistaiseksi Bangladeshin hallitus on epäonnistunut täydellisesti sekulaarien, laillista oikeuttaan sananvapauteen harjoittavien äänien suojelussa.

“Vastakaiku [Bangladeshin] hallitukselta on ollut järkyttävää – bengalilaisen uuden vuoden puheessaan pääministeri sheikki Hasina Wajed kritisoi haavoittuvaisia bloggareita ja sanoi, ettei uskontoa vastaan ole hyväksyttävää kirjoittaa, sen sijaan että olisi puolustanut suvaitsevaisuutta ja varoittanut karaistuneita tappajia, jotka jatkavat tekojaan vailla rangaistusta”, sanoo Salil Tripathi, Kansainvälisen PEN:in Vangittujen kirjailijoiden komitean puheenjohtaja.

Sekulaari hallitus demokraattisessa valtiossa ei voi sanella, mitä sen kansalaiset saavat kirjoittaa – se on vastoin sananvapauden periaatetta, demokraattisen yhteiskunnan tukipilaria. Erityisen vastenmielistä Bangladeshin hallituksen toiminnasta tekee se, että se kääntää selkänsä ja osoittaa selvää haluttomuutta suojella omia kansalaisiaan, joka edustavat maan kirkkaimpia ajattelijoita – heitä, jotka puolustavat koulutusta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja ovat huolissaan maansa tulevaisuudesta. Tätä ei voi hyväksyä.

Bangladeshin kriisi heijastaa taistelua maan sielusta. Säilyttääkseen sekulaarin identiteettinsä ja pelastaakseen demokraattisten instituutioidensa valumisen poliittisten islamistien käsiin maan kärkipolitiikkojen tulee tehdä valintansa. Poliittisten puolueiden on kyettävä rehelliseen ja avoimeen neuvotteluun. Kysymys kuuluu: voivatko poliittiset johtajat nousta kannattajien kosiskelun ja nurkkapatriotismin yläpuolelle? Se vaatii rohkeutta ja visiota.

PEN-keskukset Pohjoismaissa ja Virossa näkevät Bangladeshissa kriisiytyneen demokratian ja kaaokseen valuvan maan. Kuulemme bloggareiden ja toisinajattelijoiden huutavan epätoivoisesti henkensä edessä. Tässä sydäntä särkevässä ja kriittisessä tilanteessa pohjoisten demokratioiden on toimittava yhdessä kansainvälisen yhteisön ja Bangladeshin hallituksen kanssa.

Unescon Maailman lehdistönvapauden päivää vietetään Helsingissä 3.–4. toukokuuta 2016. Kansainvälisen yhteisön on silloin jos koskaan vahvistettava sitoumuksensa sananvapauden puolustamiseen, osoitettava tukea Bangladeshin toisinajattelijoille ja neuvoteltava yhteistyöstä.

Me PEN-järjestöt Pohjoismaissa ja Virossa puolustamme Bangladeshin toisinajattelijoiden oikeutta sananvapauteen niin kuin se on omassa peruskirjassamme ja useissa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa vuonna 1948, esitetty.

Vaadimme Bangladeshin hallitusta:

  1. Suojelemaan sekulaaribloggareita, kirjoittajia, kustantajia, tutkijoita ja ihmisokeusaktivisteja ääri-islamilaisten ryhmien raakalaismaisilta hyökkäyksiltä.
  2. Saattamaan väkivallan tekijät oikeuteen ja laittamaan piste rankaisemattomuuden kulttuurille.
  3. Turvaamaan tilaa sananvapaudelle Bangladeshissa.
  4. Suojelemaan vähemmistöryhmiä mukaan lukien uskonnolliset, seksuaaliset ja muut vähemmistöt.
  5. Ottamaan tarvittavat askeleet kohti uskottavaa valtiollista vaalia yhteistyössä kaikkien poliittisen puolueiden kanssa, sillä aidon demokratian puutteessa kukoistavat epädemokraattiset voimat.

Vaadimme omia hallituksiamme Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Virossa:

  1. Etsimään keinoja suojella Bangladeshin toisinajattelijoita.
  2. Tarjoamaan lisää turvapaikkoja ja residenssejä niille, jotka ovat sen tarpeessa.
  3. Tukemaan ja mahdollistamaan Bangladeshin demokraattista kehitystä ja rakentamaan vahvempia diplomaattisia siteitä maan kanssa.

 

Kätlin Kaldmaa, Eesti PEN – Viron PEN

Sirpa Kähkönen, Suomen PEN – Finlands PEN

Ola Larsmo, Svenska P.E.N. – Ruotsin PEN

William Nygaard, Norsk P.E.N. – Norjan PEN

Sjón, PEN á Íslandi – Islannin PEN

Per Øhrgaard, Dansk PEN – Tanskan PEN

PEN on kansainvälinen kirjailijajärjestö, joka puolustaa sananvapautta peruskirjansa mukaisesti kaikkialla maailmassa.

Vapaa sana -sarjassa runoilija Mosulista

Comments Off on Vapaa sana -sarjassa runoilija Mosulista

Ahmed Zaidan: A poet sings for life in midst of death, from the dark cellar, he narrates his story

UmarAhmed Zaidan on kotoisin Mosulista, Irakista. Kirjoituksessaan A poet sings for life in midst of death, from the dark cellar, he narrates his story hän kertoo runoilija Umar Abdul-Nasserista, joka toisin kuin monet muut, päätti jäädä todistamaan kaupunkinsa kohtaloa. Mosulin  kesäkuussa 2014 vallannut ISIS vastustaa kaikkea mitä Umar rakastaa, mutta hänen runoutensa kumpuaa kellarin pimeästä.

Lue Ahmed Zaidanin Kirjan ja ruusun päivänä 23. huhtikuuta 2016 Kirjan talon sivuilla julkaistu kertomus rohkeasta ystävästään. Tutustu samalla Umar Abdul-Nasserin runovideoihin Suomen PEN:in Vapaa sana -sarjan kautta.

Neljänsiä Ainon nimipäiviä vietetään 10.5.2016

Comments Off on Neljänsiä Ainon nimipäiviä vietetään 10.5.2016

Ainon nimipäivät

10. toukokuuta kello 16.00-18.00

SKS:n juhlasali, Hallituskatu 1, Helsinki

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Naiskirjailijakomitea juhlistaa jo neljänsiä Ainon nimipäiviä Suomen PEN:in perustaneen kirjailija Aino Kallaksen kunniaksi yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa tiistaina 10. toukokuuta. Tänä vuonna tapahtumaa on järjestämässä myös Aino Kallas Seura.

Tällä kertaa nimipäivillä kuullaan seuraavat kirjailijoiden puheenvuorot:
* Taija Tuominen: “Sudenmorsiamen huumassa. Mitä kirjallisuus tekee ihmiselle?”
* Riikka Pelo: “Minun Ainoni”
* Kai Aareleid (Viro): “Kallaksen kaupungit”.

Lisäksi kuullaan Kallaksen runoutta Aino Kallas Seuran esittämänä, lausujana Erja Noroviita, ja SKS:n arkiston kokoelmapäällikkö Katri Kivilaakso kertoo uusista Aino Kallasta koskevista materiaaliluovutuksista.

Tapahtumaan on vapaa pääsy – lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot SKS:n sivuilla.

Tapahtuma Facebookissa.

* * *

Ainon nimipäivät 2015

Ihmisoikeuksista ja verkkovalvonnasta Sellon kirjastossa 13.4.

Comments Off on Ihmisoikeuksista ja verkkovalvonnasta Sellon kirjastossa 13.4.

Kannattiko klikata?!?? Ihmisoikeudet ja verkkovalvonta

Sellon kirjasto (Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 9, Espoo)

Keskiviikko 13.4.2016 kello 18.00-20.00

  • Klo 18: Tilaisuuden avaa Kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni: Miten kirjasto huolehtii asiakastiedoistaan?
  • Klo 18.15-19: Haastattelussa kirjailija ja kolumnisti Jarkko Tontti, sananvapausyhdistys Suomen PEN. Haastattelija Muru Vähänikkilä Ison Omenan kirjastosta.  Keskustelua.
  • Klo 19-20: Yksityisyyden suojaamisesta ja suojasta verkossa. Asiantuntijoina Electronic Frontier Finland ry:n eli EFFIn edustajat Leena Romppainen ja Raoul Plommer. EFFI ry on perustettu puolustamaan kansalaisten sähköisiä oikeuksia. Keskustelua.

Tietotilaisuuden järjestää Sellon kirjasto, katso lisätiedot kirjaston verkkosivuilta tai Facebookista.

Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

Older Entries